astavoija

Ingrian

Etymology

From astava (“harrow”) +‎ -oija.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈɑstɑʋoi̯jɑ/, [ˈɑs̠təʋŏ̞i̯]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈɑstɑʋoi̯jɑ/, [ˈɑʃtɑˌʋo̞i̯jɑ]
• (Hevaha) IPA^(key): /ˈɑstuʋoi̯jɑk/, [ˈɑʃtuˌʋo̞i̯jɑɡ̊]
• Rhymes: -ɑstɑʋoi̯j, -oi̯jɑ
• Hyphenation: as‧ta‧voi‧ja

Verb

astavoija

1. (transitive) to harrow

Conjugation

Conjugation of astavoija (type 7/astavoija, no gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	astavoin	en astavoi	1st singular	oon astavoint, oon astavoinut	en oo astavoint, en oo astavoinut
2nd singular	astavoit	et astavoi	2nd singular	oot astavoint, oot astavoinut	et oo astavoint, et oo astavoinut
3rd singular	astavoi	ei astavoi	3rd singular	ono astavoint, ono astavoinut	ei oo astavoint, ei oo astavoinut
1st plural	astavoimma	emmä astavoi	1st plural	oomma astavoineet	emmä oo astavoineet
2nd plural	astavoitta	että astavoi	2nd plural	ootta astavoineet	että oo astavoineet
3rd plural	astavoit1), astavoivat2), astavoitaa	evät astavoi, ei astavoita	3rd plural	ovat astavoineet	evät oo astavoineet, ei oo astavoittu
impersonal	astavoitaa	ei astavoita	impersonal	ono astavoittu	ei oo astavoittu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	astavoin	en astavoint, en astavoinut	1st singular	olin astavoint, olin astavoinut	en olt astavoint, en olt astavoinut
2nd singular	astavoit	et astavoint, et astavoinut	2nd singular	olit astavoint, olit astavoinut	et olt astavoint, et olt astavoinut
3rd singular	astavoi	ei astavoint, ei astavoinut	3rd singular	oli astavoint, oli astavoinut	ei olt astavoint, ei olt astavoinut
1st plural	astavoimma	emmä astavoineet	1st plural	olimma astavoineet	emmä olleet astavoineet
2nd plural	astavoitta	että astavoineet	2nd plural	olitta astavoineet	että olleet astavoineet
3rd plural	astavoit1), astavoivat2), astavoittii	evät astavoineet, ei astavoittu	3rd plural	olivat astavoineet	evät olleet astavoineet, ei olt astavoittu
impersonal	astavoittii	ei astavoittu	impersonal	oli astavoittu	ei olt astavoittu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	astavoisin	en astavois	1st singular	olisin astavoint, olisin astavoinut	en olis astavoint, en olis astavoinut
2nd singular	astavoisit, astavoist1)	et astavois	2nd singular	olisit astavoint, olisit astavoinut	et olis astavoint, et olis astavoinut
3rd singular	astavois	ei astavois	3rd singular	olis astavoint, olis astavoinut	ei olis astavoint, ei olis astavoinut
1st plural	astavoisimma	emmä astavois	1st plural	olisimma astavoineet	emmä olis astavoineet
2nd plural	astavoisitta	että astavois	2nd plural	olisitta astavoineet	että olis astavoineet
3rd plural	astavoisiit1), astavoisivat2), astavoittais	evät astavois, ei astavoittais	3rd plural	olisivat astavoineet	evät olis astavoineet, ei olis astavoittu
impersonal	astavoittais	ei astavoittais	impersonal	olis astavoittu	ei olis astavoittu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	astavoi	elä astavoi	2nd singular	oo astavoint, oo astavoinut	elä oo astavoint, elä oo astavoinut
3rd singular	astavoikoo	elköö astavoiko	3rd singular	olkoo astavoint, olkoo astavoinut	elköö olko astavoint, elköö olko astavoinut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	astavoikaa	elkää astavoiko	2nd plural	olkaa astavoineet	elkää olko astavoineet
3rd plural	astavoikoot	elkööt astavoiko, elköö astavoittako	3rd plural	olkoot astavoineet	elkööt olko astavoineet, elköö olko astavoittu
impersonal	astavoittakoo	elköö astavoittako	impersonal	olkoo astavoittu	elköö olko astavoittu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	astavoinen	en astavoine
2nd singular	astavoinet	et astavoine
3rd singular	astavoinoo	ei astavoine
1st plural	astavoinemma	emmä astavoine
2nd plural	astavoinetta	että astavoine
3rd plural	astavoinoot	evät astavoine, ei astavoittane
impersonal	astavoittanoo	ei astavoittane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		astavoija	present	astavoiva	astavoittava
2nd	inessive	astavoijees	past	astavoint, astavoinut	astavoittu
	instructive	astavoijen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (astavoikaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	astavoimaa
	inessive	astavoimaas
	elative	astavoimast
	abessive	astavoimata
4th	nominative	astavoimiin
	partitive	astavoimista, astavoimist

Synonyms

• astavoittaa

Derived terms

• astavoittaa

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 22
• Arvo Laanest (1997) Isuri keele Hevaha murde sõnastik, Eesti Keele Instituut, page 22