suurimikko

Ingrian

Etymology

From suurima (“groat”) +‎ -ikko.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈsuːrimikːo/, [ˈs̠uːrĭˌmikːŏ̞̥]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈsuːrimikːoi̯/, [ˈʃuːriˌmikːo̞i̯]
• Rhymes: -ikːo, -ikːoi̯
• Hyphenation: suu‧ri‧mik‧ko

Noun

suurimikko

1. gruel made with groats

Declension

Declension of suurimikko (type 4/koivu, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	suurimikko	suurimikot
genitive	suurimikon	suurimikkoin, suurimikkoloin
partitive	suurimikkoa	suurimikkoja, suurimikkoloja
illative	suurimikkoo	suurimikkoi, suurimikkoloihe
inessive	suurimikos	suurimikois, suurimikkolois
elative	suurimikost	suurimikoist, suurimikkoloist
allative	suurimikolle	suurimikoille, suurimikkoloille
adessive	suurimikol	suurimikoil, suurimikkoloil
ablative	suurimikolt	suurimikoilt, suurimikkoloilt
translative	suurimikoks	suurimikoiks, suurimikkoloiks
essive	suurimikkonna, suurimikkoon	suurimikkoinna, suurimikkoloinna, suurimikkoin, suurimikkoloin
exessive1)	suurimikkont	suurimikkoint, suurimikkoloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Hypernyms

• velli (“gruel”)

Derived terms

• odrasuurimikko
• riissusuurimikko

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 554