Suomen ilmailumuseo
ilmailumuseo Vantaalla From Wikipedia, the free encyclopedia
Suomen Ilmailumuseo on Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä Vantaan Veromiehen kaupunginosassa[1] sijaitseva ilmailun valtakunnallinen vastuumuseo, jonka kokoelmissa on noin 80 lentokonetta sekä runsaasti muita ilmailuun liittyviä esineitä, kuten moottoreita, potkureita, mittareita, viestintävälineitä ja pienoismalleja. Museota ylläpitää Suomen Ilmailumuseosäätiö. Museo aloitti toimintansa 12. kesäkuuta 1972 Helsinki-Vantaan lentoaseman alakerrassa sijaitsevalla käytävällä, kunnes se muutti 1980-luvun alussa nykyisiin tiloihinsa, joita on vielä myöhemmin laajennettu.[3]
Suomen Ilmailumuseo | |
---|---|
![]() VL Sääski II Suomen ilmailumuseossa |
|
Tyyppi | Ilmailumuseo |
Sijainti | Karhumäentie 12, Veromies, Aviapoliksen suuralue, Vantaa[1] |
Perustettu | 1972 |
Ylläpitäjä | Suomen Ilmailumuseosäätiö |
Johtaja | Pia Illikainen[2] |
Kotisivut |
ilmailumuseo |
Koordinaatit | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Suomen Ilmailumuseo järjesti 9.6.2017 Kaivopuiston lentonäytöksen, joka houkutti Helsingin Kaivopuiston rannoille jopa 130 000 katsojaa. Museon teettämän tutkimuksen mukaan lentonäytöksen näki huomattavasti suurempi kohderyhmä kuin paikalla olleet 130 000 ihmistä. Kokonaisuutena tapahtuman arvioidaan tavoittaneen jopa 450 000 ihmistä.[4]
Kokoelmat
Museon kokoelmissa on noin 9 000 esinettä, noin 16 500 kirjaa sekä laaja kokoelma ilmailuaiheisia lehteä ja pienpainotuotteita. Lisäksi museo omistaa runsaan valikoiman lento- ja huoltokirjoja. Valokuvavedoksia, negatiiveja ja dioja on noin 130 000. Arkistomateriaalia on noin 1 800 hyllymetriä. Kokoelmissa on noin 80 ilma-alusta.
Ilmailumuseon kotisivuilla oleva luettelo sisältää myös museon omistamat koneiden osat.[5]
Moottorilentokoneet
- Adaridi
- Atol 450
- Beechcraft 95-A55 Baron
- Blomqvist-Nyberg, toiseksi vanhin suomalainen lentokone
- Bristol Blenheim Mk I (takarunko, ei näyttelyssä)
- Caudron C.60
- Cessna U206A (ei näyttelyssä)
- Convair 440 Metropolitan eli Convair 340/440
- de Havilland Vampire F.B.52 ja DH Vampire Trainer T.55
- de Havilland Canada DHC-2 Beaver
- Douglas DC-3
- Eklund TE-1
- Fieseler FI 156K-1 Storch
- Heinonen HK-1 Keltiäinen
- IVL A.22 Hansa
- Junkers A 50 Junior
- Karhumäki Karhu 48B
- Kassel 12 A
- Klemm L25
- LET Z-37 Cmelak (ei näyttelyssä)
- Letov S 218 A Smolik
- Lockheed 18-07 Lodestar
- Mahe Scout
- Messerschmitt Bf 109 G-2 eturunko ja simulaattori[6]
- MiG-21bis, 2 kpl
- PIK-10 Moottoribaby
- PIK-11 Tumppu
- Piper PA-28R-180 Cherokee Arrow
- Polikarpov UTI-4 ( I-16 UTI)
- Rutan Quickie
- Reims/Cessna 150J
- Saab 91D Safir
- Saab 35B Draken ja sen lentosimulaattori
- Taivaankirppu-replika
- Valmet Tuuli III (entisöitävänä)
- Valmet Vihuri eturunko (entisöitävänä)
- VL Pyry
- VL Sääski II
- VL Tuisku
- VL Viima II
Purjelentokoneet
- DFS 108-14 Schulgleiter SG-38
- DFS 108-70 Olympia
- Fibera KK-1e UTU, 2 kpl
- Grunau 9
- Grunau Baby IIb, 2 kpl
- Harakka I ja II
- JT-6 (PIK 20E)
- Kassel 12 A
- L-13n-10 Blanik
- PIK-3a Kanttikolmonen
- PIK 3c Kajava
- PIK 5b
- PIK-12 Gabriel
- PIK-16c Vasama
- PIK-20 prototyyppi
- SZD-9bis 1c Bocian
- SZD-10bis Czapla A
- W.W.S.1 Salamandra
Helikopterit ja autogirot
- Bell 47D-1
- Kokkola KO-04 Super Upstart
- Mil Mi-4
- PZL SM-1SZ
Ilmalaivat ja ilmapallot
- Ilmalaiva Colt GA-42 gondoli
- Kuumailmapallo VK 3-1
Entisöitävänä olevat lentokoneet
vuosina 2009–2011
- Valmet Vihuri -koulukone VH-25:n eturunko
- Viri-urheilulentokoneen replika
Suomen Ilmailumuseosäätiö
Suomen Ilmailumuseota ylläpitää Suomen Ilmailumuseosäätiö. Suomen Ilmailumuseosäätiö perustettiin vuonna 1996, jota ennen museon omisti museon perustanut Ilmailumuseoyhdistys ry. Säätiön yhteisöosakkaina ovat Ilmailumuseoyhdistys ry, Finnair Oyj, Finavia Oyj, Suomen Ilmailuliitto ry, Patria Oyj sekä Vantaan kaupunki. Myös Ilmavoimat osallistuu säätiön hallintoon, vaikka se ei olekaan säädekirjan allekirjoittajayhteisö. Säätiö merkittiin säätiörekisteriin 11.11.1996. Säätiön hallituksen puheenjohtajana toimii Jarkko Konttinen.[7]
Historia

Ilmailumuseoyhdistys ry (IMY) perustettiin 4. joulukuuta 1969. Ilmailumuseon ensimmäinen pysyvä näyttely avattiin Helsinki-Vantaan lentoaseman alakerrassa sijaitsevassa kapeassa käytävässä 12. kesäkuuta 1972. Näyttelykoneet olivat siellä esillä siivet irrotettuina. Museoviraston kehottamana näyttelytiloista alettiin käyttää museo-nimitystä 21. kesäkuuta 1977 alkaen.[8]
Nykyiselle paikalle osoitteeseen Karhumäentie 12 (ent. Tietotie 3) museon rakentaminen alkoi 8. toukokuuta 1980. Ensimmäinen näyttelyhalli avattiin yleisölle 24. syyskuuta 1981. Seuraavaksi rakennettiin niin sanottu välihalli, joka vihittiin käyttöön 15. maaliskuuta 1985. Toinen näyttelyhalli otettiin käyttöön 26. syyskuuta 1989. Tämän hallin alakerrassa sijaitsevat myös arkisto- ja työtilat, joissa koneet restauroidaan. Välihallia laajennettiin vuonna 1995, jolloin saatiin käyttöön museovaatimukset täyttävää arkistotilaa. Laajennuksen vihki käyttöön 29. marraskuuta 1995 liikenneministeri Tuula Linnainmaa. Vuonna 1996 museon omistus siirtyi vasta perustetulle Suomen Ilmailumuseosäätiölle. Opetusministeriö nimesi museon valtakunnalliseksi erikoismuseoksi 1. tammikuuta 1997. Uusin laajennus valmistui 15. huhtikuuta 1998, jolloin käyttöön otettiin uusi toimistosiipi, jossa on työtiloja, 200 hengen auditorio ja museon kirjasto. Alakerrassa on lisäksi museovaatimukset täyttävää arkisto- ja työtilaa.[8] Vuonna 2020 museo nimitettiin valtakunnalliseksi vastuumuseoksi.[9]
Ilmailumuseo järjesti Helsingin Kaivopuistossa 9.6.2017 lentonäytöksen, joka keräsi paikalle ennätykselliset 130 000 katsojaa.[10] Ilmailumuseosäätiö suunnittelee uuden museon rakentamista Aviapoliksen rautatieaseman yhteyteen. Museorakennuksen kustannuksiksi on arvioitu 15 miljoonaa euroa. Säätiön tavoitteena on kolminkertaistaa museon kävijämäärä 2020-luvun aikana.[11]
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.