Sotavaunut Euraasian aroilla
From Wikipedia, the free encyclopedia
Sotavaunut Euraasian aroilla ovat toistaiseksi varhaisin havainto maailmassa sotavaunuista eli kaksipyöräisistä rynnäköintiin tarkoitetuista hevosvetoisista kieseistä. Varhaisimmat löydöt niistä on tehty Sintaštan kulttuurin kalmistoista, joissa ne ajoitetaan heti 2000 eaa. jälkeen. Sotavaunut tarvitsivat suitsissa poskilevyt, joiden sisäpinnan terävät nystyrät helpottivat ajajia ohjastamaan hevosparia niin, että vaunuilla voitiin ajaa nopeasti ja samalla kääntyä tehokkaasti eri suuntiin. Suitsien poskilevyjä on löydetty myös Sintaštaa vanhemmasta Potapovkan kulttuurista, vaikka sieltä ei tunneta vielä sotavaunuja. Niiden käyttö omaksuttiin myös Sintaštaa nuorempaan Petrovkan kulttuuriin, jonka kalmistoista vaunujen jäänteitä on myös löydetty. Varhaiset sotavaunuhautaukset sijaitsevat Etelä-Uralin ympäristössä aron pohjoisreunalla Euroopan ja Aasian rajalla.[1][2]
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. |
Sotavaunujen keksiminen on perinteisesti sijoitettu Lähi-itään ajalle 1900–1800 eaa. Tälle ajatukselle on nyt varteen otettava haastaja, kun Venäjän ja Kazakstanin aroilta on vuoden 1992 jälkeen löytynyt yhä enemmän hevosvetoisiin sotavaunuihin liittyviä muinaisjäänteitä. Aron ja metsäaron sotavaunulöydöt eivät ole pelkästään vain varhaisten sintaštalaisten hautalöytöjen varassa, vaan niitä tunnetaan myös nuoremmasta Andronovon kulttuuriryhmästä, joka levittäytyi itään arolle ja siitä etelään sen puoliaavikolle. Kulttuuriryhmän laajan alueen eri puolilta tunnetaan sotavaunuista kertovia muinaislöytöjä. Tällaisia ovat savesta valmistetut pienoismallit, luusta valmistetut suitsien poskilevyt, kalliopiirrokset hevosvaunuista Kazakstanissa ja Keski-Aasiassa, sekä yhdestä keraamisen astian kylkeen tehdystä piirroksesta. Arolla tunnetaan varsinaiset sotavaunut toistaiseksi vain hautalöytöinä. Aron muut nautojen tai hevosten vetämät kulkuvälineet olivat raskaita nelipyöräisiä rattaita. Niistä on paljon enemmän esinetodisteita, mikä kertoo pitkästä perinteestä käyttää hyväkseen hevosia, nautoja ja kameleita arjen askareissa. Otaksutaan, että juuri näillä seuduilla hevonen kesytettiin.[1][2][3][4][5][6]
Uudet sotavaunut olivat ylivoimaisia taisteluissa jalkaväkeä vastaan, ja siksi uusi sotataktiikka levisi nopeasti aroilta itään yli Aasian kohti Kiinaa ja Intian niemimaata sekä kaakkoon kohti Lähi-itää ja Kaakkois-Eurooppaa. Jo 1500 eaa. suuria määriä sotavaunuja käytettiin Kaakkois-Euroopassa, Egyptissä, Intian niemimaalla ja viimeistään 1200 eaa. myös Kiinassa.[7][6]