Sintaštan kulttuuri
arkeologinen pronssikauden kulttuuri Venäjällä ja Kazakstanissa / From Wikipedia, the free encyclopedia
Sintaštan kulttuuri (ven. Синташтинская культура, Sintaštinskaja kultura) tai laajempana Sintašta-Petrovkan kulttuuri on nykyisen Venäjän ja Kazakstanin raja-alueella vaikuttanut pronssikautinen kulttuuri, joka on perinteisesti katsottu kuuluvan osaksi laajempaa Andronovon kulttuuriperhettä yhtenä sen alakulttuureja[1]. Tämä alakulttuuri poikkeaa kuitenkin muista sen alakulttuureista esimerkiksi linnoitettujen asuinpaikkojensa sekä joidenkin Abaševon kulttuuriin viittaavien piirteidensä vuoksi, joten sitä pidetään nykyään itsenäisenä kulttuurina. Sintaštalainen asuinalue muodostuu suppeasta Etelä-Uralin lähiympäristöstä, missä se sijaitsee aron pohjoisosassa sekä Euroopan että Aasian puolella. Löytöpaikkojen muinaisjäännökset on ajoitettu vuosille 2100–1800 eaa.[2] eli keskipronssikaudelle. Vaikka sen väestö harjoitti paimentavaa karjanhoitoa ja pienialaista viljelyä, kävi se myös kauppaa kupari- ja pronssiesineillä, joita se valmisti itse louhimalla ja sulattamalla kuparia ja arseenia. Metallurgia oli tuolloin sen ympäristön aron muille ryhmittymille tuntematon taito. Asuinpaikkojen linnoitukset viittaavat sodan uhkaan tai sotimiseen, mikä vahvistuu hautauksista löytyneiden taisteluvarusteiden ja sotavaunujen jäänteiden myötä.[3][4][5][1]