Machu Picchu
muinainen inkakaupunki Perussa From Wikipedia, the free encyclopedia
Machu Picchu (ketšuaksi Machu Pikchu, [ˈmatʃʊ ˈpɪktʃʊ], ’vanha vuori’ tai ’vanha huippu’) on muinainen inkakaupunki Andien harjanteella Perussa Etelä-Amerikassa. Kaupunki sijaitsee 2 430 metrin korkeudessa Urubambajoen laaksossa lähellä Inkavaltakunnan pääkaupunki Cuscoa. Kaupungissa oli noin 200 rakennusta, kuten temppeleitä, hallitsijanpalatsi, asuintaloja ja varastoja. Vuorenrinteille oli rakennettu viljelypengermiä. Kaupungissa asui noin 750 asukasta.
| Machu Picchu | |
|---|---|
 Machu Picchun rauniot nykyisin |
|
| Sijainti | |
  Machu Picchu |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Peru |
| Ajanjakso | 1420–1532 |
| Valtakunta | Inkavaltakunta |
| Alue | Andit |
| Merkitys | kuninkaallisten lomakaupunki |
| Korkeus | 2430 m |
| Aiheesta muualla | |
Inkat aloittivat Machu Picchun rakentamisen noin vuonna 1420. He hylkäsivät kaupungin 1530-luvulla hävittyään espanjalaisvalloittajille. Machu Picchu on Unescon maailmanperintökohde.
Vuonna 2021 julkaistun tutkimuksen mukaan kaupungin alkuperäinen nimi on Huayna Picchu, tai mahdollisesti pelkkä Picchu.[1] Huayna Picchu on myös rauniokaupungin vieressä sijaitsevan vuoren nimi, ja rauniot tunnettiin Huayna Picchuna vielä vuonna 1904.[2] Nimi "Machu Picchu" liitettiin kaupunkiin vasta amerikkalaisen tutkimusmatkailijan toimesta vuonna 1911.[1]
Machu Picchu sijaitsee Andien vuoriston harjanteella trooppisen vuoristometsän keskellä 2 430 metrin korkeudessa.[3] Sen etelä- ja pohjoispuolella on korkeat vuorenhuiput. Alempana virtaa Urubambajoki.[4]
Machu Picchuun oli vaikea päästä, joten sitä oli myös helppo puolustaa. Länsirinteellä kaupunkiin kiemurteli kapea polku, joka kulki kuusi metriä syvän rotkon yli puunrungoista tehdyn sillan kautta. Idän puolella kaupunkiin johtava polku kulki Urumbabajoen yli vedetyn riippusillan kautta.[5]
Espanjalaisten valloittajien kertomusten pohjalta on arveltu, että Machu Picchun rakentaminen alkoi joskus vuoden 1438 jälkeen, ja kaupungin rakennuttaja oli alueen tuolloin valloittanut inkahallitsija Pachacútec. Uuden radiohiiliajoituksen mukaan paikalla on kuitenkin ollut asutusta jo viimeistään vuodesta 1420 lähtien. Tämä viittaa samalla siihen, että Pachacútecin valtakausi saattoikin alkaa aiemmin oletettua paljon aikaisemmin.[6][7]
Machu Picchu rakennettiin Auringon kultin harjoittamiseen. Kaupungin piti olla valloittamaton, sillä se sijaitsee paljaan kallion ja rotkojen ympäröimänä. Kaupunki toimi ilmeisesti inkojen viimeisenä puolustustukikohtana, kun espanjalaiset valloittivat Perun vuoteen 1532 mennessä.[8] Inkat hylkäsivät kaupungin lopullisen tappionsa jälkeen, eikä radiohiiliajoituksessa ole löydetty merkittäviä jäänteitä asutuksesta vuoden 1530 jälkeiseltä ajalta.[7] Ei osata varmasti sanoa miksi Machu Picchu hylättiin, sillä valloittajat eivät koskaan löytäneet kaupunkia.[9] Hylkäämisen jälkeen kaupunki unohtui vuosisadoiksi.[8]
Ensimmäinen tunnettu Macchu Picchussa käynyt ulkomaalainen oli yhdysvaltalainen Hiram Bingham 24. heinäkuuta 1911. Bingham kirjoitti Machu Picchusta menestysteoksen ja vei sieltä kotimaansa museoihin lukuisia esineitä, joita Peru on myöhemmin vaatinut takaisin. National Geographic teki Machu Picchusta erikoisnumeron huhtikuussa 1913, ja kaupunki nousi maailmanmaineeseen.[10] Perulaiset arkeologit ovat myöhemmin väittäneet, että kaupungissa olisi ennen Binghamia käynyt myös saksalaisia, brittiläisiä ja muita yhdysvaltalaisia löytöretkeilijöitä.[11]
Toisella puolella kaupunkia rakennukset myötäilevät rinteitä, ja toisella puolella rakentajat ovat käyttäneet kallioita arkkitehtuurin osana ja louhineet portaita vuoren kylkeen. Kaupunkia ympäröivät sadat tasanteet, joilla viljeltiin maata.[12]
Machu Picchussa oli noin 200 rakennusta. Niiden rakennusmateriaalina oli käytetty vaaleaa graniittia. Paadet yhdistettiin toisiinsa tiiviisti ja yleensä ilman laastia, mutta halvimmissa taloissa käytettiin mutaa laastina. Suurimmat graniittipaadet painoivat 10–15 tonnia. Katot oli valmistettu puupalkeista ja tehty kalteviksi runsaan sadeveden johdattamiseksi pois. Katot päällystettiin vahvalla ichuruoholla.[13] Inkojen rakennusmenetelmiä ja työkalujen materiaalia ei tunneta varmasti.[14]
Machu Picchun keskellä on pitkä pohjois–eteläsuuntainen aukio. Sitä reunusti usea näyttävä rakennus, kuten päätemppeli, auringontemppeli ja kuninkaanpalatsi.[15] Kuninkaan asunnossa oli juokseva vesi sekä käymälä viemäreineen. Vesi johdettiin kaupungin 16 altaaseen 750 metriä pitkällä akveduktilla. Puutarhoissa oli runsaasti kukkia kuten orkideoja. Uskonnollisia rakennuksia oli yhteensä 30. Aurinkotemppelissä palvottiin Intiä, Aurinkoa. Siellä suoritettiin ilmeisesti myös tähtitieteellisiä tutkimuksia. Aukion luoteispäässä oli aurinkokello. Keskusaukion ympärillä oli lisäksi yläluokan asuntoja.[16]
Kaupungin itärinteellä on yli sata hautakammiota. Niihin oli haudattu ainakin 174 ihmistä, joiden joukossa oli niin miehiä, naisia kuin pikkulapsiakin.[12]
Pengermiä, joilla oli viljelmiä.
Aurinkotemppeli.
Intihuatana-aurinkokello.
Asuinrakennuksia.
Sisänäkymä erääseen rakennukseen.
.jpg)
.jpg)
Suurin osa Machu Picchun asukkaista oli työläisiä, joita tuli Inkavaltakunnan kaikista osista. Haudoista löytyneiden työläisten kallonmuodot edustivat valtakunnan eri osille tyypillistä muotoilua niin että 23 prosenttia kalloista oli pitkänomaisia ja 22 prosenttia takaraivosta litteitä. Pituudeltaan miehet olivat keskimäärin 158 senttimetriä ja naiset 150 senttimetriä. Luurankojen perusteella on pystytty päättelemään asukkaiden ruokavalio ja terveydentila. He olivat suhteellisen hyvin ravittuja ja terveitä. Perusruokaa oli maissi, jonka lisäksi syötiin perunoita, kvinoaa ja tuoksulupiinin papuja. Juomana käytettiin maissiolutta chichaa. Yläluokan jäsenet saivat joskus syödäkseen lihaa, jota saatiin laamoista, alpakoista, marsuista, pakasta ja viskatsasta. Myös koirien luurankoja on löydetty, mutta niitä ei luultavasti ollut syöty.[17]
Machu Picchun käyttötarkoituksesta on esitetty erilaisia teorioita. Eniten kannatusta on saanut teoria, jonka mukaan kaupunki oli inkajohtajien lomapaikka ja yksi kuninkaallisten asuinpaikoista. Tutkimusten perusteella kaupunkia käytettiin vain tiettyinä aikoina vuodesta, eikä siellä koskaan asunut kerrallaan enempää kuin 750 ihmistä. Kylmän vuodenajan alettua toukokuussa kuningasperhe siirtyi Machu Picchuun pääkaupungista Cuzcosta, joka sijaitsi 90 kilometrin päässä noin kilometrin korkeammalla vuoristossa. Hallitsijaperhe palasi pääkaupunkiin syyskuussa.[18]
Machu Picchu on yksi Etelä-Amerikan tärkeimmistä arkeologisista keskuksista, ja se on suosituin turistikohde Perussa.[19] Sen suosio matkailukohteena alkoi kasvaa, kun se lisättiin vuonna 1983 Unescon maailmanperintöluetteloon. Toinen kasvupyrähdys tuli, kun Machu Picchu nimettiin vuonna 2007 mukaan NewOpenWorld Corporationin maailman uuteen seitsemään ihmeeseen. Inkakaupungissa kävi vain 80 000 vierailijaa vuonna 1991, mistä määrä on noussut yli 1,5 miljoonaan vuonna 2018.[20] Matkailijoiden määrä vaarantaa Unescon mukaan Machu Picchun säilymisen.[19] Perulaiset viranomaiset asettivat vuonna 2017 uusia säännöksiä, joiden tarkoituksena on vähentää kävelijöiden aiheuttamaa eroosiota, pitää puisto puhtaana ja estää vaurioita.[20] Machu Picchu oli suljettuna kahdeksan kuukautta, maaliskuusta lokakuun loppuun 2020, koronaviruspandemian vuoksi.[21]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
