Eedenin puutarha
Raamatun kuvaama paratiisi / From Wikipedia, the free encyclopedia
Eeden on Raamatussa ja kristinuskon kertomuksissa esiintyvä puutarha, josta käytetään myös nimeä Paratiisi. Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan Jumala istutti puutarhan itään Eedeniin, ja asetti ihmisen sinne. Jumala kasvatti maasta esiin kaikenlaisia puita, jotka olivat kauniita, ja jotka tuottivat maukkaita hedelmiä. Paratiisin keskellä sijaitsivat elämän puu ja hyvän- ja pahantiedon puu. Eedenistä sai alkunsa joki, joka kasteli puutarhan ja joka sieltä lähtiessään jakautui neljäksi haaraksi. Ensimmäisen nimi oli Pison, ja se kiersi koko Havilan maan, missä oli kultaa. Toisen nimi oli Gihon, ja se kiersi koko Nubian maan. Kolmannen nimi oli Tigris, ja se virtasi Assurin editse. Neljäs joki oli Eufrat. [1]
Vanhan testamentin mukaan Jumala asetti Eedeniin ensimmäiset ihmiset, Aadamin ja Eevan, ja karkotti heidät sieltä syntiinlankeemuksen jälkeen, kun he olivat syöneet Hyvän ja pahan tiedon puusta. Jumala oli asettanut hyvän ja pahan tiedon puusta syömisen kiellon Aadamille ja Eevalle kuuliaisuuden kokeeksi. Jumala asetti Eedenin puutarhan itäpuolelle kerubit ja salamoivan, leimuavan miekan vartioimaan Elämän puulle vievää tietä.[2]
Raamattu, Koraani ja Gilgameš-eepos sisältävät paratiisikertomuksen, joka erään arvelun mukaan pohjautuu yhteiseen lähteeseen ja viittaa siihen, että eri muotoja saanut myytti on peräisin niistä Lähi-idän kulttuureista, joissa Bahrainia pidettiin paratiisina.[3]