Arkhimedes
antiikin kreikkalainen yleisnero / From Wikipedia, the free encyclopedia
Arkhimedes Syrakusalainen (m.kreik. Ἀρχιμήδης ὁ Συρακόσιος, Arkhimēdēs ho Syrakosios, noin 287 – 212/211 eaa.)[1] oli kreikkalainen filosofi, fyysikko, tähtitieteilijä, keksijä ja matemaatikko. Hän oli yksi suurimmista antiikin Kreikan tieteilijöistä. Arkhimedeen tieteellinen tutkimus käsitti hyvin laajan kirjon eri tieteen osa-alueita. Hän oli ensimmäisten joukossa, joka käytti matematiikkaa luonnonilmiöiden tutkimiseen eli häntä voidaan kutsua ”matemaattisen fysiikan isäksi”.
Arkhimedes | |
---|---|
Ἀρχιμήδης ὁ Συρακόσιος | |
Domenico Fettin maalaus Arkhimedes (1620) |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | n. 287 eaa. Syrakusa, Sisilia |
Kuollut | n. 212 eaa. Syrakusa, Sisilia |
Koulutus ja ura | |
Tutkimusalue |
Matematiikka, fysiikka, tekniikka, Tähtitiede |
Tunnetut työt |
Arkhimedeen laki Arkhimedeen ruuvi |
Infobox OK |
Arkhimedes oli niin matematiikassa kuin tekniikassakin aikalaisiaan edellä. Hänen menetelmänsä enteilivät jo differentiaali- ja integraalilaskentaa, joka kuitenkin syntyi vasta 1 800 vuotta myöhemmin. Arkhimedeen tiedetään ensimmäisenä laskeneen päättymättömien sarjojen summia. Hänen käyttämäänsä menetelmää käytetään edelleen. Arkhimedes loi pohjan hydrostatiikalle (Arkhimedeen laki), statiikassa hän selitti vivun tasapainoehdot ja tutki pyknometriaa eli kappaleen tiheyttä tai tilavuutta tutkivaa fysiikan haaraa. Arkhimedeen tulokset olivat niin uraauurtavia, että hänet rinnastetaan Isaac Newtoniin ja Friedrich Gaussiin.[2]