繼承自原始芬蘭語 *mi,繼承自原始烏拉爾語 *mi。主格及屬格單數形式(原本是單音節)加上了後綴 -kä(類似 joka、kuka),甚至可能在原始芬蘭語就有出現(*mikä),參見英格里亞語 mikä、沃羅語 mikä。其他同源詞包括愛沙尼亞語 mis、維普斯語 mi、埃爾齊亞語 мезе (meźe)、мее (meje)、茲梁科米語 мый (myj)、匈牙利語 mi。
- 國際音標(幫助): /ˈmikæ/, [ˈmik̟æ]
- 韻部:-ikæ
- 斷字(幫助):mi‧kä
mikä (詞幹 mi-)
- (疑問代詞) 什麼;哪個
Minkä annoksen tilasit?- 你點了哪道菜?
- (關係代詞) (參見下方說明)
- (關係代詞) mikä 可用於代指:
- 前一從句或句子(個別詞或短語用 joka)
Kaikki menikin lopulta hyvin, mikä oli suuri helpotus.- 最终,一切进展顺利,这让人松了一口气。
- 最高級或用最高級修飾的名詞
Se on parasta, mitä minulle on koskaan tapahtunut.- 这是/那是我经历过的最好的事情。
Se on paras elokuva, minkä (~jonka) olen koskaan nähnyt.- 这/那是我看过的最好的电影。
- 不指人(指人則用 joka),同時指代广泛抽象或未定义的概念(與具体、明确定义的概念的 joka 相對)
Hän todisti sen, mikä oli todistettavissa.- 他证明了可证明的事情。
Hän sai sen, mitä halusi.- 他得到了他想要的。
Hän todisti kaiken, mikä oli todistettavissa.- 他证明了一切可证明的事情。
- 用作一种独立的关系代词,在前一个从句中没有指称对象:指人則用 kuka
Hän sai mitä halusi.- 他得到了他想要的。
En tiedä mitä hän haluaa.- 我不知道他想要什么。
- 用方位格時還可表示對前一個詞的方位或方向(和 joka 可互換)
- paikka, jossa kävimme / paikka, missä kävimme ― 我们去过的地方
- mikä 和一些別的詞搭配使用,如 ikinä、hyvänsä、tahansa(在其後),或 vaikka(在其前),可作不定代詞;單獨使用時也有這種用法:
Oli mikä oli.- 不管它是什么。
- (字面意思是「它就是它。」)
- kuin mikä
- mihinkään
- mihinpäin
- mikin
- mikäli
- mikälie
- mikään
- millainen
- milloin
- milloin mikäkin
- miltei
- mimmoinen
- minkinlainen
- minkähintainen
- minkäikäinen
- minkäkinlainen
- minkäkokoinen
- minkälainen
- minkäluonteinen
- minkämaalainen
- minkämakuinen
- minkämerkkinen
- minkäniminen
- minkänäköinen
- minkävärinen
- minkäänarvoinen
- minkäännäköinen
- minne
- mistäpäin
- miten
- mitätön
mikä
- (疑問代詞) 什麼
1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva,第 42 頁:Mikä ono, arvatkaa?- 猜猜這是什麼?
- (不定代詞) 無論什麼
- (關係代詞)
1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva,第 52 頁:Möö määmmä sitä teetä, minen näytti meille Lenin.- 我们遵循列宁为我们指明的道路。
- mikkää
- miks
- mikälee
- mikäli
- millain
- milliin
- V. I. Junus (1936年) Iƶoran Keelen Grammatikka[1],Leningrad:Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva,第 100 頁
- Ruben E. Nirvi (1971年) Inkeroismurteiden Sanakirja,Helsinki:Suomalais-Ugrilainen Seura,第 309 頁
- Olga I. Konkova; Nikita A. Dyachinkov (2014年) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку[2],ISBN 978-5-88431-274-6,第 73 頁
- (Luutsa, Liivtšülä) 國際音標(幫助): /ˈmikæ/, [ˈmʲikʲæ]
- 韻部:-ikæ
- 斷字:mi‧kä
mikä
- (疑問副詞) 什麼
- (關係代詞)
- (不定代詞) 某事物;無論什麼
mikä
- milläin (“哪個,哪種”)之同義詞
更多信息 mikä 的變格, 單數 ...
mikä 的變格
|
|
單數
|
複數
|
主格
|
mikä
|
migäd
|
屬格
|
migä
|
—
|
賓格
|
migä
|
—
|
部分格
|
mitä
|
—
|
入格
|
migäse
|
—
|
內格
|
migäz
|
—
|
出格
|
migässe
|
—
|
向格
|
migäle migälle
|
—
|
接格
|
migälle
|
—
|
离格
|
migälte
|
—
|
變化格
|
migässi
|
—
|
註1 終點格的構成方式為在短的入格或屬格的基礎上添加後綴 -ssaa。 註2 伴随格的構成方式為在屬格的基礎上添加後綴 -ka。
|
关闭