Kurjet (ven. Журавли, Žuravli), on neuvostoliittolainen laulu, joka kertoo toisesta maailmansodasta. Vuonna 1969 julkaistun laulun on säveltänyt Jan Frenkel dagestanilaisen runoilijan Rasul Gamzatovin runoon. Sen levytti ensimmäisenä Mark Bernes. Siitä tuli yksi suosituimmista sotaa kuvaavista lauluista Neuvostoliitossa ja myös monissa muissa maissa.[1]
Suomenkieliset sanat lauluun on tehnyt Pauli Salonen, joka suomensi monia venäläislauluja. 12/8-tahtilajiin kirjoitetun dramaattisen kappaleen ovat levyttäneet Suomessa muun muassa Vera Telenius, Marion, Pasi Kaunisto ja Esko Rahkonen.[2][3]
Syntyhistoriaa
Gamzatov sai runoonsa idean Japanissa, jossa hän näki Hiroshiman pommituksen muistomerkin ja kuuli paikallisesta uskomuksesta, että sairas ihminen voi parantua taittelemalla paperista kurkia. Hän kuuli, miten eräs ydinpommin uhri, nuori tyttö, oli epätoivoisesti taitellut tuhatkunta paperikurkea mutta kuoli siitä huolimatta säteilyvammoihin. Pian Gamzatov sai Neuvostoliitosta sähkeen äitinsä kuolemasta ja palasi nopeasti kotiin, jossa runo syntyi.[1]
Gamzatovin runo innosti näyttelijä-laulaja Mark Bernesiä pyytämään monien menestyskappaleiden tekijää Jan Frenkeliä säveltämään sen laulettavakseen. Hän sai myös runoilijan suostumuksen muuttaa runon kuvaamat ratsumiehet sotilaiksi, jotta teksti muistuttaisi kuulijoita paremmin toisesta maailmansodasta. Sävellyksen teko oli Frenkelille vaikeaa, mutta kun hän lopulta kutsui Bernesin kuulemaan sitä, tämä puhkesi kyyneliin.[1]
Runoilija Gamzatov on myöhemmin kertonut Neuvostoliiton viranomaisten pitäneen laulua uskonnollisuuteen viittaavana, kuin rukouksena, mikä oli maassa kiellettyä. Lopulta itse Leonid Brežnev antoi luvan laulun julkaisemiseen.[1]
Laulu jäi Mark Bernesin viimeiseksi menestyslevyksi, sillä hän kuoli vielä samana vuonna keuhkosyöpään. Säveltäjä Frenkelistä ja runoilija Gamzatovista tuli laulun myötä elinikäiset ystävät.[1]
Laulun levyttivät Bernesin jälkeen muiden muassa Iosif Kobzon, Müslüm Maqomayev ja Dmitri Hvorostovski.[1]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
