kaakeli

Katso artikkeli Keraaminen laatta Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

kaakeli (6)

1. pieni lasitettu keraamilaatta, joita käytetään esimerkiksi kylpyhuoneen seinien päällystämiseen

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑːkeli/
• tavutus: kaa‧ke‧li

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kaakeli	kaakelit
genetiivi	kaakelin	kaakelien kaakeleiden kaakeleitten
partitiivi	kaakelia	kaakeleita kaakeleja
akkusatiivi	kaakeli; kaakelin	kaakelit
sisäpaikallissijat
inessiivi	kaakelissa	kaakeleissa
elatiivi	kaakelista	kaakeleista
illatiivi	kaakeliin	kaakeleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kaakelilla	kaakeleilla
ablatiivi	kaakelilta	kaakeleilta
allatiivi	kaakelille	kaakeleille
muut sijamuodot
essiivi	kaakelina	kaakeleina
translatiivi	kaakeliksi	kaakeleiksi
abessiivi	kaakelitta	kaakeleitta
instruktiivi	–	kaakelein
komitatiivi	–	kaakeleine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kaakeli-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. pieni lasitettu keraamilaatta, joita käytetään esimerkiksi kylpyhuoneen seinien päällystämiseen

englanti: glazed tile espanja: azulejo m. hollanti: tegel italia: mattonella f. portugali: azulejo m. puola: kafel m. ranska: carreau m.

ruotsi: kakel saksa: Fliese f., Kachel f. tšekki: kachle f. ukraina: кахель m. venäjä: изразец m., кафель m. viro: kahhel

Liittyvät sanat

• klinkkeri

Johdokset

• verbit: kaakeloida

Yhdyssanat

kaakelilaatta, kaakelisavi, kaakeliseinä, kaakeliuuni, seinäkaakeli

Vieruskäsitteet

• laatta

Aiheesta muualla

• kaakeli Kielitoimiston sanakirjassa