gi

Katso myös: -gi, GI, ĝi

Suomi

Substantiivi

gi (18)

1. Itämaisissa taistelulajeissa käytettävä kaksiosainen vaate, yleensä väriltään valkoinen. Koostuu vapaasti-istuvista housuista ja vyöllä ympärikiedottavasta takista.

Ääntäminen

• i ääntyy pitkänä varsinkin taivutusmuodoissa

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	gi	git
genetiivi	gin	giden gitten
partitiivi	gitä	gitä
akkusatiivi	gi; gin	git
sisäpaikallissijat
inessiivi	gissä	gissä
elatiivi	gistä	gistä
illatiivi	gihin	gihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	gillä	gillä
ablatiivi	giltä	giltä
allatiivi	gille	gille
muut sijamuodot
essiivi	ginä	ginä
translatiivi	giksi	giksi
abessiivi	gittä	gittä
instruktiivi	–	gin
komitatiivi	–	gine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	gi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

japanin sanasta 着 (gi)

Liittyvät sanat

• karategi

Japani

Latinisointi

gi

1. rōmaji-transkriptio sanasta ぎ
2. rōmaji-transkriptio sanasta ギ

Norja

Verbi

gi (gir, gav, gitt)

1. antaa