Yhteisöpalvelu, myös verkkoyhteisöpalvelu tai internetyhteisöpalvelu, on palvelu, joka tarjoaa mahdollisuuden ihmisten välisten suhteiden luomiseen ja ylläpitämiseen tietoverkon kautta.[1] Verkkoyhteisöpalvelut ovat tulleet laajaan käyttöön Web 2.0:n ja sosiaalisen median yleistymisen myötä.
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Johdannosta osan voisi siirtää Yleiskatsaus-otsikon alle, kuten artikkelissa Pikaviestintä tehty. |
Verkkoyhteisöpalveluissa käyttäjät lisäävät listalleenselvennä niitä käyttäjiä, joihin heillä on yhteysselvennä. Käyttäjät voivat myös hyväksyä tai hylätä toisten käyttäjien lähettämiä pyyntöjä.[2] Boyd ja Ellison väittävät, etteivät verkkoyhteisöpalvelut rajoitu vain kaikista selvimpiin tapauksiin, kuten Facebook ja MySpace, vaan verkkoyhteisöpalveluja ovat myös LastFM (musiikinkuuntelutapojen jakamista), Flickr (kuvien jakamista) ja YouTube (videoiden jakamista), joissa käyttäjät itse jakavat informaatiota tai materiaalia. Useissa palveluissa on myös mahdollista kommentoida ja keskustella jaetusta informaatiosta tai materiaalista. Boydin ja Ellisonin määrittely on puolestaan ristiriidassa esimerkiksi Lietsalan ja Sirkkusen[3] luomien sosiaalisen median kategorioiden kanssa, joissa esimerkiksi sisällön jakaminen on eroteltu omaksi kategoriaksi. Tässä tekstissä käytetään Lietsalan ja Sirkkusen luomia kategorioita. Kategorioiden erottaminen toisistaan ei kuitenkaan ratkaise kaikkia määrittelyn ongelmia, koska usein on mahdollista jakaa toisen kategorian sisältöjä toisessa kategoriassa. Esimerkiksi Facebookissa voi jakaa YouTube-videoita.[4]
Ensimmäinen huomattava verkkoyhteisöpalvelu oli vuonna 1997 aloittanut SixDegrees.com, joka mahdollisti käyttäjille oman profiiliin luomisen ja kavereiden listaamisen. Vaikka SixDegrees sai miljoonia käyttäjiä, bisneksenä se ei toiminut. Palvelu suljettiin vuonna 2000, jolloin oli jo olemassa muita verkkoyhteisöpalveluja, kuten LunarStorm. Vuodesta 2003 verkkoyhteisöpalvelujen lukumäärä ja ominaisuudet ovat kasvaneet, aivan kuten käyttäjien tuottaman sisällön määräkin.[2]
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Sähköpostissa viestin voi lähettää kelle hyvänsä vastaanottajan sähköpostipalvelusta riippumatta. Outlook käyttäjä voi siis lähettää sähköpostia Gmailin tai muiden sähköpostipalveluiden käyttäjille. Näin ei kuitenkaan ole monessa tämän hetken käytetyimmässä yhteisöpalvelussa, kuten Facebookissa. Facebookin käyttäjä ei voi katsella Twitterin tai muun yhteisöpalvelun käyttäjän julkaisuja eikä toisinpäin.
Ylitsepääsemättömiä teknisiä esteitä yhteisöpalveluiden väliseen yhteentoimivuuteen ei ole, vaan syy lienee erilaisessa syntyhistoriassa. Tämän päivän kaltaisten sähköpostien pohja kehitettiin varhaisessa vaiheessa, kun ensimmäiset tietoverkot kehitettiin ja luotiin. Se luotiin tavaksi käyttäjien lähettää postia tietokoneilla. Yhteisöpalvelut, kuten Facebook, syntyivät Web 2.0:n aikaan. Aiempaan nähden Webissa ja koko Internetissä kaupallisuus nousi keskeisempään rooliin. Aiemmin pitkälti valtiollisten ja akateemisten tahojen sekä harrastajien kuriositeetista tuli entistä suositumpi, jonne maallikotkin suuntasivat. Facebookia luodessa ei siis ollut enää tarkoituksena tehdä kaikkien käyttöön järjestelmää, vaan se oli alusta lähtien enemmänkin tuote. Toisaalta, koska yhteisöpalvelut ja etenkin modernit sellaiset olivat uunituore asia, niille ei juuri ollut olemassa protokollia tai standardeja käytettäviksi toisin kuin pikaviestinässä oli jo tuolloin XMPP. Toisaalta Facebook oli aikanaan melkoinen uutuus. Usein uusien ideoiden tai keksintöjen alussa asialla tehdään ensin tulosta ennen kuin se päätyy yleishyödyllisemmäksi.selvennä
Facebook kasvoi räjähdysmäisesti ja on siitä alkaen ollut markkinavoimaltaan massiivinen toimija alallaan. Nykyään sillä ei ole halua luoda yhteentoimivuuteen muiden palveluiden kanssa standardeja ja protokollia tai edes sallia sitä. Onhan massiivinen käyttäjämäärä, joka pitää käyttäjät palvelussa vahvasti kiinni, vahva markkinaetu. Harva käyttäjä haluaa vaihtaa toiseen yhteisöpalveluun, kun suuri osa kontakteista on Facebookissa eikä heidän kanssaan voi muulla palvelulla kommunikoida.
Yhteisöpalvelut tarvitsevat yhteentoimivuuteen standardin/protokollan, jonka välityksellä ne osaavat toimia keskenään. Kunkin palvelun on myös sallittava yhteentoimivuus. Vaikka yhteinen protokolla olisi, voi palvelua hallinnoiva taho halutessaan rajoittaa kommunointia toisten palveluiden kanssa tai estää sen kokonaan.
Yhteisöpalveluiden väliseen kommunkointiin on World Wide Web Consortiumin kehittämä avoin ActivityPub-protokolla. Protokollaa noudattaa ja yhteentoimivuuden sallii moni yhteisöpalvelu, kuten MastodonSocial, Mastodontti, PixelfedSocial ja PixelfedFI, mutta tämän hetken käytetyimmät yhteisöpalvelut, kuten Facebook, YouTube, Instagram, Weixin/WeChat tai Tiktok eivät.
ActivityPubia tukevat monet palvelinohjelmistot, kuten Mastodon- ja Pixelfed-palvelin. Protokollaa tukevia asiakasohjelmia on myös useita.
Protokollat
|
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Kappaletta tulisi laajentaa. |
Yhteisöpalveluiden väliseen kommunkointiin on joitain protokolla, mutta sittemmin potenttiaalinen protokolla on ActivityPub.[5]tarvitaan parempi lähde
Suomen kieli ei ole yksin vaikeuksissa verkkoyhteisöpalvelu-termin kanssa. Esimerkiksi Beer[6] problematisoi englannin kielen termien 'social networking sites' ja 'social network sites' eroavaisuuksia. Sheldon[7] käytti tutkimuksessaan lyhyempää ”social networks” -termiä, kun taas Stutzman[8] käytti termiä ”social network communities”. Matikainen[9] kääntää ”social network sites” -termin verkostoitumis- tai yhteisöpalveluksi ja Puheviestinnän sanasto[10] kääntää sen verkosto- tai yhteisöpalveluksi. Mikään näistä termeistä ei täysin vastaa englanninkielistä vastinetta tai kuvaa kyseisiä palveluja. Yhteisöpalvelu-termi on siitä vaikea, että käyttäjä voi tuntea kuuluvansa yhteisöön, vaikka muut yhteisöön kuuluvat eivät kokisi samoin. Itse yhteisönkin rajaaminen näissä palveluissa on vaikeaa, jollei mahdotonta. Verkosto(itumis)palvelu-termi puolestaan ei kuvaa yhteisöllistä puolta riittävästi, jotta se olisi validi. Täten usein käytetään suomennosta verkkoyhteisöpalvelu, jonka Partanen[11] on maininnut, mutta ei määritellyt. Sanastokeskus TSK[12] suosittaa termin verkkoyhteisöpalvelu käyttöä suomennoksena englannin kielen ”social network service” -termille, mutta myös termit yhteisöpalvelu, internetyhteisöpalvelu ja sisällöllisesti hieman poikkeava verkostoitumispalvelu ovat mahdollisia suomennoksia. Sanastokeskus TSK määritteleekin verkkoyhteisöpalvelun seuraavasti:[12]
»Verkkoyhteisöpalvelun kautta ihmiset voivat viestiä keskenään ja jakaa esimerkiksi kiinnos-tuksen kohteitaan koskevia tietoja ja mielipiteitä. Joissain verkkoyhteisöpalveluissa käyttäjä luo itselleen profiilin, johon hän liittää tietoja itsestään ja esimerkiksi kuvansa. Hän voi pyytää ystäviään liittymään verkkoyhteisöpalveluun (ks. ystäväpyyntö) tai hyväksyä toisia palvelun käyttäjiä ystävikseen. Verkkoyhteisöpalvelun avulla voi esimerkiksi etsiä vanhoja koulukavereitaan. Verkkoyhteisöpalveluita voidaan hyödyntää myös työelämään ja harrastuksiin liittyvässä viestinnässä.»
Verkkoyhteisöpalvelu tai yhteisöpalvelu -termissäkin on puutteensa. Se esimerkiksi vastaa englannin kielen ”social network service” –termiä. Sen sijaan ”social networking service” -termiä kuvaa suomenkielessä paremmin käsite "verkostoitumispalvelu".
Internetiä käytetään usein ihmissuhteiden muodostamiseen. Verkosta etsitään ihmisiä, joilla on samoja kiinnostuksen kohteita. Kiinnostuksen kohteet voivat olla sekä romanttisia että sosiaalisia.[13] Sen sijaan verkkoyhteisöpalveluilla ylläpidetään usein jo olemassa olevia sosiaalisia kontakteja.[14] Useimmat verkkoyhteisöpalvelut korostavat verkossa–kasvokkain -trendiä (online-to-offline trend), jossa ihmiset tutustuvat toisiinsa verkossa ja tapaavat myöhemmin kasvokkain. Poikkeuksena on esimerkiksi Facebook, jossa tämä menee yleensä toisin päin, eli kasvokkaisviestinnän suhteet siirtyvät verkkoon.[15]
Verkkoyhteisöpalvelujen tutkimus on usein keskittynyt jonkin tietyn palvelun, kuten Facebookin, tarkasteluun.[16] Muutamissa tutkimuksissa on tarkasteltu ylipäätään verkkoyhteisöpalveluja, mutta niissäkin on yleensä korostettu joitain tiettyjä palveluja, kuten Boydin[17] tutkimuksessa MySpacea ja Facebookia.
- Linkkien ja uutisten jakopalveluita:
- Reddit – linkkien, uutisten ja keskusteluiden jakopalvelu
- Blogipalveluita:
- Mikroblogipalveluita:
- Twitter – mikrobloggauspalvelu
- MastodonSocial – mikrobloggauspalvelu
- Mastodontti – suomalainen mikrobloggauspalvelu
- Wiki- ja muita yhteistyöpalveluita:
- Wikipedia – avoin tietosanakirja
- MediaWiki – avoimen lähdekoodin wikiohjelmisto
- Google Sites – yhdessä muokattavan, pienryhmille suunnatun verkkosivuston julkaisualusta
- Mediapalveluita:
- Flickr – kuvien jakelupalvelu
- Photobucket – kuvien jakelupalvelu
- Pinterest – kuvien ja linkkien jakelu- ja kuratointipalvelu
- SlideShare – Powerpoint -sivujen ja esitysten jakelupalvelu
- Prezi – uudenlaisten esitysten luominen ja jakelu
- YouTube – videoiden jakelupalvelu
- Vimeo – videoiden jakelualusta, HD-videot
- Bambuser – videoiden jakelualusta, suorat nettivideolähetykset
- Instagram – kuvien jakelupalvelu
- Snapchat – valokuva- ja videoviestipalvelu
- Tiktok – lyhytvideosovellus
- SoundCloud – musiikin sekä muiden äänitiedostojen levitys- ja suoratoistopalvelu
- PixelfedSocial – kuvien jakelupalvelu
- PixelfedFI – suomalainen kuvien jakelupalvelu
- Yhteisöjä:
- Facebook – yhteisöpalvelu
- Foursquare – paikkatietoon perustuva sosiaalisen verkostoitumisen yhteisöpalvelu
- Suomi24 – suuri suomalainen verkkoyhteisö
- LinkedIn – ammattilaisille tarkoitettu verkostoitumispalvelu
- Last.fm – musiikkiharrastajien palvelu
- Ning – pienyhteisöpalvelu
- HeiaHeia – kuntoiluun keskittynyt yhteisöpalvelu
- Dribbble – graafisille suunnittelijoille suunnattu yhteisö
- Jodel
- Virtuaalimaailmoja:
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
