Radioaktiivinen laskeuma eli ydinlaskeuma on ydinaseen räjähdyksen tai reaktorionnettomuuden aiheuttama, onnettomuus- tai räjähdyspaikan välittömän ympäristön ulkopuolella tapahtuva radioaktiivinen saastuminen. Ydinräjähdykseen tai reaktorionnettomuuteen liittyvässä päästössä vapautuu ilmakehään suuri määrä radioaktiivisia isotooppeja sisältäviä pienhiukkasia. Nämä kulkeutuvat ilmakehän virtausten mukana pois räjähdys- tai onnettomuuspaikalta ja laskeutuvat painovoiman tai sateen vaikutuksesta maahan. Kuuluisin ja Suomeen eniten vaikuttanut ydinlaskeuma aiheutui Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta vuonna 1986, mutta erityisesti Suomen Lappi kärsi 1960-luvulla merkittävästi Neuvostoliiton tekemien ydinkokeiden kaukolaskeumista.
Leviäminen
Laskeuman leviäminen riippuu päästön syntytavasta. Mikäli radioaktiiviset hiukkaset vapautuvat troposfäärin alimpaan kerrokseen, ne laskeutuvat hyvinkin nopeasti, jolloin maasto voi saastua paikallisesti erittäin pahasti. Tällöin puhutaan lähilaskeumasta. Toisaalta mikäli räjähdys tai tulipalo nostaa hiukkasia stratosfääriin, laskeuma kulkeutuu kauas ja leviää hyvin laajalle alueelle, mutta paikallinen saastuminen jää pienemmäksi.
Koostumus ja biologinen kertyminen
Radioaktiivisen laskeuman päästö koostuu radioaktiivisista pienhiukkasista, joiden koko on mikrometrin luokkaa. Hiukkasissa olevat radioaktiiviset isotoopit vähenevät ajan mittaan eksponentiaalisesti, joten laskeuma on vaarallisin heti räjähdyksen tai onnettomuuden jälkeen. Olennaista laskeumalta suojautumisessa onkin estää voimakkaasti säteileviä hiukkasia pääsemästä iholle tai kehon sisäpuolelle. Sisätiloissa tämä toteutetaan tiivistämällä ovet ja ikkunat sekä sammuttamalla ilmastointi. Ulkona liikuttaessa käytetään suojapukua tai sen puuttuessa sadevaatteita sekä hengityssuojainta, jotka huuhdellaan ennen sisätiloihin tuloa saastehiukkasten poistamiseksi. Väestönsuoja antaa erinomaisen suojan laskeumalta.
Radioaktiivisen laskeuman sisältämistä radioaktiivisista isotoopeista biologisesti merkittävimpiä ovat jodin ja cesiumin radioaktiiviset isotoopit. Näistä jodi varastoituu kilpirauhaseen ja cesium korvaa luuston kalsiumia. Radioaktiivisen jodin varastoituminen kilpirauhaseen voidaan estää nauttimalla ennen laskeuman vaikutuksen alaiseksi joutumista joditabletti, joka täyttää kilpirauhasen jodivarastot. Tällöin mahdollinen radioaktiivinen jodi poistuu elimistöstä normaaliin tapaan. Cesiumin saantia puolestaan vähennetään välttämällä saastuneiden elintarvikkeiden, kuten esimerkiksi saastunutta rehua syöneiden lehmien maidon, nauttimista.
Väestön varoittaminen
Suomessa radioaktiivinen laskeuma kyetään havaitsemaan jo sen alkuvaiheessa viranomaisten jatkuvasti toiminnassa olevien säteilyvalvonta-asemien avulla. Tarvittaessa väestöä varoitetaan ja suojautumisohjeet annetaan yleisellä hälytysmerkillä, minkä jälkeen jatko-ohjeet annetaan radiossa, televisiossa ja internetissä.
Jälkeläisten terveys
40-vuotisen tutkimuksen perusteella Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommit eivät aiheuttaneet geneettistä vahinkoa, joka tuottaisi jälkeläisissä mutaatioita. Tutkimus ydinpommista selviytyneiden saamista lapsista ei löytynyt lisääntyneesti kromosomivirheitä, syöpiä, veriproteiinimutaatioita eikä synnynnäisiä vaivoja.[1][2][3][4] Atomipommeista huomattavalle säteilyannokselle altistuneiden naisten lasten poikkeamat ja synnynnäisvaivat eivät olleet yleisempiä kuin Japanin keskiarvo.[5][6]
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
