From Wikipedia, the free encyclopedia
Wari (esp. Huari) oli muinainen intiaanikulttuuri Perussa noin vuosina 500–1200, juuri ennen inkojen valtakuntaa. Warin kulttuuri on monin paikoin tuntematonta, koska siitä ei ole säilynyt perimätietoa vaan lähinnä radiohiiliajoitettuja rakennelmia. Warin pääkaupunki Wari oli nykyisen Ayacuchon jokilaaksossa[1]. Sieltä on löydetty muureja, pyramideja sekä aukioita. Warin keskusta rakennettiin shakkiruutumaisella kaavalla vuoden 700 tienoilla. Kaupungissa oli mahdollisesti jopa 40 000 asukasta. Wari oli luultavasti kuninkaiden johtama sotaisa ja yhtenäinen suurvalta. Löydökset viittaavat myös intiaaneille tyypilliseen uskonnolliseen kulttiin.
Wari alkoi laajeta voimakkaasti vuoden 600 tienoilla, ja sen valta ulottui lopulta Perun pohjoisosiin Viracochapampaan asti. Monet Warin kaupungeista olivat melko lyhytikäisiä, mikä viittaa Warin vetäytyneen laajoilta alueilta varsin nopeasti. Warin kulttuuria luonnehtivat maaseuduille rakennetut terassiviljelmät ja tieverkosto, jotka muistuttavat inkavaltakunnan vastaavia. Koska Wari ulottui myöhemmälle inkojen ydinalueelle, pidetään mahdollisena, että inkat olisivat saaneet ajatuksen suuren valtionsa perustamiseen luhistuneesta Warista.
Wari kuuluu Perun historiassa niin kutsuttuun keskihorisonttiin, jolloin kaksi valtakuntaa, Bolivian ja Etelä-Perun Tiwanaku ja Keski-Perun Wari ulottuivat laajalle alueelle Andeilla. Warin keskusalue oli nykyisessä Keski-Perussa Ayacuchon ja Quinuan kaupunkien lähistöllä Ayacuchon laaksossa.
Wari oli melko lyhytikäinen kulttuurivaikuttaja[2]. Siinä oli lukuisia inkavaltakunnan piirteitä, kuten suurvaltapolitiikka, terassiviljelmät, tieverkosto, työverotus ja hallintokeskukset. Waria luonnehti myös inkavaltakunnan kaltainen militarismi[3], joka näkyi kaupunkeja ympäröivissä suojamuureissa. Warin nousu saattoi perustua juuri terassiviljelmiin ajanjaksona, jolloin Andeilla oli kuivaa[4].
Warin asukkaiden epäillään taiteen perusteella puhuneen aimarakieliä, mutta asiasta ei ole varmuutta, sillä Andien kansat käyttivät usein apunaan valloitettujen kansojen käsityöläisiä. Warin muurit rakennettiin pienehköistä, karkeista kivistä[5] savilaastilla muuraten, mikä erottuu selvästi inkojen rakentamista muureista, joissa on kookkaita kiviä saumattomasti toisiinsa liittyneinä. Warille oli tavanomaista pohjakaavaltaan D-kirjaimen muotoinen temppeli.
Warin kulttuuri kehittyi Ayacuchon laaksossa vähitellen. Kyseisessä laaksossa on ollut asutusta ainakin vuodesta 7000 eaa.[6], esimerkkeinä muun muassa Huarpan kulttuuri noin 200 eaa.–550 jaa. ja Conchapatan keskuksen synty Ayacuchon laaksoon Huamangan altaaseen[7]. Hieman ennen vuotta 550 moni keskus Ayacuchon laaksossa vaikuttaa tulleen hylätyksi nopeaan tahtiin, minkä on tulkittu liittyneen valloitussotiin ja kaupunkien tyhjentämiseen väestöstä.[8] Quebrada de Ocros -vaiheen alussa noin vuosina 550–700 Wari ei ollut vielä suuri keskus, kun Conchapata pyrki ylivaltaan Ayacuchon laaksossa[9]. 500-luvun lopulla Warin kulttuuriin ilmestyi Tiwanakun piirteitä.
Warin ja samaan aikaan esiintyneen Tiwanakun kulttuurien suhteesta on kiistelty. Warin kuvanveistotaide oli Tiwanakun vastaavaa yksinkertaisempaa, ja tästä on päätelty, että Warin kulttuuri olisi ollut Tiwanakun kulttuuria heikompi[10]. Warin on väitetty vallanneen Tiwanakun jo melko varhain – noin vuosina 550–700 – ja vieneen sieltä työvoimaa rakennustöihin, koska silloin Wariin ilmestyi Tiwanakun arkkitehtuurin piirteitä. Wari vaikuttaa omaksuneen monia kulttuuripiirteitä Tiwanakusta, muun muassa niin sanotun sauvajumalan[11]. Warin ja Tiwanakun rakennustaiteet muistuttivat toisiaan, mutta Warin keramiikka oli yleensä erilaista, vaikka osa siitäkin muistuttaa Tiwanakun tyyliä[12].
Wari laajeni melko varhain Pachacamaciin, missä sen alkuperäinen kulttuuri vaikuttaa säilyneen melko muuttumattomana. Pachacamacissa oli pyhä oraakkeli, jota kunnioitettiin koko Perun Andien alueella. Warin vaikutus tuntui myös muualla rannikolla. Perulaisten arkeologien mukaan Limasta löydetyt 1160 vuoden ikäiset muumiot ovat peräisin Warista[13].
Moraduchayuq-jaksolla[14] vuosina 700–900 Wari laajeni Pohjois-Perun vuorille. Sinne rakennettiin Viracochapampan keskus noin 700 kilometriä pohjoisluoteeseen Ayacuchon laaksosta Warin kaupungin mukaisella tyylillä. 300 kilometriä kaakkoon Cuzcon seuduille ilmestyi Pikillaqtan Wari-keskus. Sekä Viracochapampa että Pikillaqta rakennettiin erittäin säännöllisen ruutukaavan mukaisesti[15], mikä kertoo tarkoin ohjatusta keskitetystä ja taitavasta rakentamisesta. Viracochapampa hylättiin jo rakennusvaiheessa[16]. Rannikolla Wari levisi nimenomaan Perun eteläiselle ja pohjoiselle rannikolle. Lopulta Wari valtasi Mochenkin alueen Pohjois-Perun rannikolla. Siellä mochet hylkäsivät aiemman pääkaupunkinsa Sipánin, ja sen tilalle tulivat Pampa Grande ja Galindo[17].
Arviot Warin suurvaltakauden kestosta vaihtelevat 100 vuodesta aina 300 vuoteen, mikä on huomattavasti pidempi aika kuin inkojen suurvaltavaiheella.[16] Warissa juotiin hapanta chicha-nimistä olutta virallisissa juhlissa, millä on arveltu olleen merkitystä valtion pitkäikäisyyden säilyttäjänä.[18]
Wari alkoi taantua noin vuonna 800. Itse Wari näyttää romahtaneen melko äkkiä mahdollisesti vuosien 950–1100 välillä.[19] Warin rakennusperinne ja muut kulttuuripiirteet hylättiin laajoilla alueilla, mikä viittaa yhtenäisen valtion romahtamiseen – mahdollisesti luonnononnettomuuden ja/tai vieraan valloittajan vuoksi. Myös keskiajan lämpökauden päättymiseen liittynyttä ilmastonmuutosta, joka aiheutti kuivuutta ja viilenemistä, on arveltu. Aivan Warin loppuvaiheessa oli käynnissä uusi kaupunginrakennusvaihe, johon liittyi uudenlainen puolisuunnikasrakentaminen suorakulmioiden sijaan[20].
Noin vuoden 1000 tienoilla Warin kaupungin hallinto romahti. Löydöksistä päätellen Warissa asui keskenään kilpailleita ja taistelleita ihmisryhmiä. Kaupungin väkiluku oli romahtanut[21], ja aiempia temppeli- ja hallinnon alueita käytettiin kaatopaikkoina[20]. Ihmiset asuivat lähellä kaupungin reunaa, eivätkä luultavasti pelänneet ulkoa tulevaa hyökkäystä.
Tämän jälkeen eteläinen suuri Wari-keskus Pikillaqta jatkoi vielä 100–200 vuotta. Warin taidekin säilyi siellä pidempään kuin pääkaupungissa. Ayacuchon laaksoon ilmestyi kokonaan uudenlainen kulttuuri[20]. Kyseisen kulttuurin ylläpitäjien osallisuutta Warin tuhoutumisessa ei tiedetä. Luurangoissa säilyneessä perimässä ei näy merkittävää muutosta Warin luhistumisen ajalta, joten näin ollen suuria väestönmuutoksia ei olisi tapahtunut.[22]
Warin luhistuttua Ayacuchon laaksossa vallitsi Huamanga-jakso vuosina 1050–1200 ja chankojen kulttuuri vuodesta 1200 noin vuoteen 1440 ennen inkavalloitusta.[23] Vilcabambasta tehtyjen hautalöytöjen mukaan warit asuttivat aluetta ennen inkoja, ja saattoivat näin ollen antaa sysäyksen intavaltakunnan synnylle.[24]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
