Tieteentekijöiden liitto on tieteen, tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen parissa työskentelevien ammattijärjestö.[2]
| Tieteentekijöiden liitto ry | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1967[1] |
| Toimiala | ammattiyhdistys[1] |
| Kotipaikka | Helsinki[1] |
| Puheenjohtaja | Tero Karjalainen |
| Jäsenlehti | Acatiimi |
| Aiheesta muualla | |
| www.tieteentekijat.fi | |
Historia
Korkeakoulujen Assistenttiliitto (1967–1977)
Keväällä 1967 korkeakouluissa työskentelevät assistentit eri puolella Suomea uhkasivat joukkoirtisanoutuvansa, elleivät saa tuntuvaa palkankorotusta.[3] Korkeakoulujen Assistenttiliitto perustettiin saman vuoden lokakuussa.[4] Liiton ensimmäinen puheenjohtaja oli Ilmo Rinkinen 1967–1968.[5] Vuonna 1968 assistenteille luvattiin kahden palkkaluokan korotusta, mutta korotus jäi kuitenkin vain yhteen palkkaluokkaan.[6]
Vuosina 1969–1973 puheenjohtajana toimi Pauli Sysiö.[5] 1970-luvulla liitto keskittyi parantamaan jäsentensä oikeusturvaa ja assistenttiohjesäännön luomista. Luottamusmiesjärjestelmää alettiin muodostaa yliopistoille vuonna 1971.[6] Vuonna 1974 liitolla ehti olla kolme puheenjohtajaa: tammikuussa Kaj Lindström, helmi-maaliskuussa Pekka Hyyppä ja loppuvuoden Jaakko Elenius. Seuraavana vuonna puheenjohtajana toimi Vesa Majamaa. Jukka Yliniemi toimi liiton puheenjohtajana 1976–1982.[5]
Korkeakoulualan assistenttien ja tutkijain liitto (1978–1996)
Vuonna 1978 liitto muutti nimekseen Korkeakoulualan assistenttien ja tutkijain liitto (KATL).[7] Vuosina 1983–1986 puheenjohtajana toimi Harri Palmén.[5] Liitto liittyi keskusjärjestö Akavaan vuonna 1986.[8]
Liiton puheenjohtajana toimi Leila Risteli 1987–1989 ja Jussi Nuorteva vuonna 1990.[5] 1990-luvun alun lamassa liitto halusi turvata jäsentensä työllisyyttä, jota valtion säästösuunnitelman uhkasivat.[6] Huhtikuussa 1990 liitto jakoi ensimmäistä kertaa Tiedon portti -palkinnon.[9] Vuosina 1991–1993 puheenjohtajana toimi Kari Kuoppala ja 1994–1998 Kari Pitkänen.[5]
Tieteentekijöiden liitto (1997–)
Vuonna 1997 liiton nimi muuttui Tieteentekijöiden liitoksi.[7] Nimi lyhennetään usein Tieteentekijöiksi. Björn Fant toimi liiton puheenjohtajana 1999–2002 ja Antero Puhakka 2003–2006.[5]
Vuonsina 2007–2010 liiton puheenjohtajana toimi Ragna Rönnholm.[5] Vuonna 2007 liitto oli huolissaan korkeakoulujen määräaikaisten henkilöstön asemasta vuonna 2010 tapahtuvan yliopistouudistuksen jälkeen. Liitolla oli noin 7 000 jäsentä, joista määräaikaisia oli 70 prosenttia.[3] Tapani Kaakkuriniemi toimi puheenjohtajana vuodet 2011–2014 ja Petri Koikkalainen 2015–2018.[5]
Vuosina 2019–2022 puheenjohtajana toimi Maija S. Peltola.[5] Hän kertoi liiton muun muassa tavoittelevan hallitusohjelmaan kirjausta tutkijaeläkkeen valmistelun aloittamisesta. Tavoitteena oli turvata ennen MYEL-vakuutusjärjestelmän voimaantuloa apurahaa saaneiden eläke uudella tutkijaeläkkeellä, joka vastaisi taiteilijaeläkettä.[10] Helmikuussa 2020 liitto ilmaisi huolensa tutkijoiden ja muiden tieteentekijöiden häirinnästä ja maalittamisesta.[11] Liitto osallistui puheenjohtajansa Peltolan kautta selvittäjäryhmään, jossa arvioitiin yliopistojen hallinnollisen autonomian tilaa. Selvityksen taustalla oli Tampereen uuden säätiöyliopiston syntyyn liittyvät seikat, mutta myös muissa yliopistoissa henkilöstön kokema demokratiavaje.[12] Kesällä 2021 Tieteentekijät ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ perustivat yhteisen järjestön, Tiede ja Opetus ry:n, joka tavoite on tiivistää yhteistyötä muun muassa yliopistojen tutkimus- ja opetushenkilöstön ja muiden asiantuntijoiden edunvalvonnassa.[13]
Marraskuussa 2022 liiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin filosofian tohtori Tero Karjalainen.[14]
Organisaatio
Vuonna 2023 Tieteentekijöiden liittoon kuuluu 15 jäsenyhdistystä ja yli 7 000 jäsentä. Yksittäiset henkilöt liittyvät liittoon jonkin sen jäsenyhdistyksen kautta. Jäsenistön yleisimpiä nimikkeitä ovat yliopistonlehtori, nuorempi tutkija, väitöskirjatutkija, tutkijatohtori ja erikoistutkija. Paikallista toimintaa liitolla on Espoossa, Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Lahdessa, Oulussa, Tampereella, Turussa, Vaasassa ja Rovaniemellä. Valtakunnallisesti toimivat Informaatioalan Akateemiset (INA) ja Suomen akateemisten tutkijoiden yhdistys (SATY).[5]
Liiton jäsenet kuuluvat Opetus ja tiede -työttömyyskassaan[15] (aiemmin Opettajien Työttömyyskassa)[16].
Liiton puheenjohtajana vuosina 2023–2024 toimii Tero Karjalainen, Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksen johtaja. Varapuheenjohtajia on kaksi, Sanni Tiitinen (Jyväskylän ammattikorkeakoulun vanhempi tutkija) ja Pauli Väisänen (Oulun yliopistossa väitöskirjaansa valmisteleva avaruusfyysikko).[14]
Toiminta
Tieteentekijöiden liitto hoitaa jäsentensä ammatillista, sosiaalista ja palkkaedunvalvontaa. Liitto vaikutti osaltaan esimerkiksi siihen, että apurahalla työskentelevät saivat lakisääteisen eläke- ja tapaturmavakuutuksen.[5]
Liitto on ollut mukana valmistelemassa työ- ja elinkeinoministeriön lakihanketta, jolla maahan tavoiteltiin lisää kansainvälisiä opiskelijoita ja tutkijoita niin kutsutuista kolmansista maista[17]. Valmistuneiden tutkijoiden oleskelulupaa oltiin pidentämässä kesällä 2021 vuodesta kahteen vuoteen. Tänä aikana heidän tulisi löytää työpaikka tai perustaa yritys saadakseen jatkaa maassaoloa. Liitto toivoi lakimuutokseen muitakin tutkijoita kohtavia parannuksia.[18] Marraskuussa 2022 hallitus esitti tutkijoiden oleskeluluvan pidennystä viiteen vuoteen.[19] Tieteentekijät on toivonut myös Suomeen kolmansista maista tulevien opiskelijoiden ja tutkijoiden saapumisen helpottamista pitkäaikaisen viisumin avulla.[20]
Tieteentekijöiden liitto, Professoriliitto ja Yliopistojen opetusalan liitto julkaisevat yhdessä Acatiimi-lehteä.[21] Liitto tekee myös jäsenkyselyitä. Esimerkiksi vuonna 2021 paljastui, että koronarajoitusten aiheuttama etätyövaihe vaikeutti ulkomaalaistaustaisten jäsenten integroitumista työpaikalle. Myös tutkimus kärsi tutkijavierailuiden ja aineistojen hankintamatkojen puuttumisesta. Verkko-opetus kasvatti jäsenten työtaakkaa, sillä siihen meni aikaa enemmän kuin lähiopetukseen.[22]
Palkinnot
Tiedon portti
- Vuonna 1990 ensimmäistä kertaa jaetun palkinnon sai filosofian tohtori Kari Laine, joka toimi Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan johtajana.[9]
- Vuonna 1992 palkinnon sai valtiotieteen tohtori Timo Soikkanen, joka toimi Turun yliopiston poliittisen historian yliassistenttina ja dosenttina[23]
- Vuonna 1995 palkinnon sai Oulun yliopiston tutkimuspalvelupäällikölle, dosentti Leila Risteli.[24]
Vuoden tieteentekijä
Vuoden tieteentekijä on Tieteentekijöiden liiton vuosittain valitsema tiedeyhteisön jäsen.[25] Palkinnon suuruus on 5 000 euroa. Vuonna 2021 palkinto annettiin ensimmäistä kertaa työnantajan edustajalle.[26]
Katso myös
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
