Mika Waltarin pienoisromaani From Wikipedia, the free encyclopedia
Vieras mies tuli taloon on Mika Waltarin vuonna 1937 julkaistu pienoisromaani. Sen jatko-osa on seuraavana vuonna julkaistu Jälkinäytös. Romaanien pohjalta on tehty kaksi elokuvaa, vuosina 1938 ja 1957. Ne on nimetty teoskaksikon ensimmäisen osan mukaan.
| Vieras mies tuli taloon | |
|---|---|
 Vieras mies tuli taloon, 1. p. 1937 |
|
| Kirjailija | Mika Waltari |
| Kieli | suomi |
| Kustantaja | WSOY |
| Julkaistu | 1937 |
| Sivumäärä | 211 s. |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Waltari oli kyllästynyt saamaansa kritiikkiin, ja WSOY:n pienoisromaanikilpailu, johon osallistuttiin salanimellä, tarjosi hyvän tilaisuuden saada teos arvostelluksi ilman hänen henkilöönsä kohdistuvia ennakkoasenteita. Hän oli myös keräillyt sanomalehtileikkeitä ja oli jo pitkään halunnut kirjoittaa sanomalehdestä löytämästään aiheesta.
Hän valitsi hämäyksen vuoksi teoksen tapahtumapaikaksi maaseudun, sillä hänet tunnettiin yleisesti kaupunkilaiselämän kuvaajana. Hän jopa kirjoitutti teoksen puhtaaksi luotettavana pitämällään konekirjoittajalla, jotta hänen oman kirjoituskoneensa jälkeä ei tunnistettaisi.
Koska aikaa riitti toiseenkin teokseen, Waltari kirjoitti kilpailuun myös pienoisromaanin Ei koskaan huomispäivää. Sen hän kirjoitti enemmän omalla tyylillään (ja omalla kirjoituskoneellaan), jotta arvosteluraati arvaisi sen Waltarin työksi eikä osaisi epäillä Waltaria toisenkin romaanin tekijäksi.
Vieras mies tuli taloon voitti pienoisromaanikilpailun. Se jakoi mielipiteitä niin kansan kuin tuomaristonkin keskuudessa, mutta nykyisin sitä pidetään yhtenä parhaimmista Mika Waltarin pienoisromaaneista.
Talon isännän juoppouden ja mielisairauden raaka kuvaaminen sekä erityisesti teoksen väkivaltainen loppukohtaus herättivät pahennusta, samoin se että henkirikokseen syyllistynyt ei jää kiinni teostaan. Waltarin ystävä Tulenkantajat-ajoilta, Katri Vala tyrmäsi teoksen kiivaasti:
»Olen harvoin lukenut näin perin juurin keinotekoista, näin perin juurin kieroa ja mustaa kirjaa kuin tämä kokoomukselaisen moralistin ja äitienpäiväpuhujan. Inhoittava on sana, joka välittömästi tulee mieleen. Vissiä vulgääris-romanttista koreutta ei siltä voi kieltää.»
Kirja kertoo maatilan emännästä, hänen alkoholisoituneesta ja henkisesti epätasapainoisesta aviomiehestään ja taloon tulevasta vieraasta, joka kysyy töitä ja pääseekin rengiksi taloon. Emännän ja rengin välille syntyy romanssi, ja talon emäntä alkaa odottaa lasta vieraalle miehelle. Mustasukkainen aviomies ampuu vieraan tunkeilijan, ja emäntä puolestaan surmaa miehensä kirveeniskulla.
Romaanin herättämät voimakkaat reaktiot yllättivät Waltarin. Hän päätti kirjoittaa sille jatko-osan Jälkinäytös, jossa rikollinen saa rangaistuksen teostaan ja ensimmäiseen osaan tyytymättömät moralistit rauhoittuvat.
Miehensä surmannut Astrid Jönsson saa melko lievän tuomion, kaksi vuotta kuritushuonetta. Kirjan todelliseksi roistoksi ja syylliseksi nousee Alfred Jönsson, jonka juoppous on pilannut Astridin elämän ja lopulta ajanut tämän järjettömään veritekoon.
Vuoden 1938 elokuvan Vieras mies tuli taloon ohjasi Wilho Ilmari, ja käsikirjoituksen teki Waltari itse. Astrid Jönnsonia esittää Kaisu Leppänen, hänen miestään Kaarlo Angerkoski ja renki Aaltosta Eino Kaipainen. Elokuva lähtee liikkeelle oikeudenkäynnistä ja kertoo aiemmista tapahtumista takaumajaksoissa. Metsäkulman isäntää esittää Aku Korhonen, joka näyttelee saman roolin myös 19 vuotta myöhemmin elokuvan uudessa versiossa.
Waltari muutti tarinaa hieman: Alfred surmataan kuten kirjassakin, mutta renki Aaltonen saa vain ampumahaavan ja jää eloon. Astrid saa teostaan ehdollisen vankilatuomion, hän palaa maatilalleen ja jää sinne asumaan Aaltosen kanssa.
Uudemman version nimellä Vieras mies ohjasi Hannu Leminen. Alfred Jönssonia näyttelee Kaarlo Halttunen, hänen vaimonsa nimi on muutettu Katriina Jönssoniksi, jota näyttelee Rauni Ikäheimo. Aaltosen roolin esittää Esko Vettenranta.
Toisessa versiossa elokuvan juoni on pistetty vielä enemmän uusiksi. Waltari itse ei tähän osallistunut, vaan käsikirjoituksen teki Ilmari Unho. Alfred kuoleekin oman käden kautta vahingonlaukaukseen.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
