Verné Lesche

Verné Lesche (myöh. Vanberg, 11. lokakuuta 1917 Helsinki – 21. huhtikuuta 2002 Kongsberg, Norja) oli suomalainen pikaluistelija ja maailmanmestari. Hänen aktiiviuransa ajoittui vuosille 1933-1949 eli välissä oli maailmansodan aika, jolloin kilpailutoiminta oli hyvin rajallista.

Mitalit
Verné Lesche
Maa:  Suomi
Naisten pikaluistelu
Yleisluistelun MM-kilpailut
Kultaa	Tampere 1939	yhteispisteet
Kultaa	Drammen 1947	yhteispisteet
Hopeaa	Oslo 1934 (epäv.)	yhteispisteet
Hopeaa	Tukholma 1936	yhteispisteet
Hopeaa	Oslo 1938	yhteispisteet
Pronssia	Davos 1937	yhteispisteet

Verné Leschen vanhemmat olivat Ruotsalaisen teatterin näyttelijä Jalo Lesche ja Hilma Lesche.^[1] Lesche oli ennen toista maailmansotaa maailman parhaita pikaluistelijoita. Hän aloitti uransa 15-vuotiaana koulutyttönä. Jo seuraavana vuonna hän teki 1 500 metrillä naisten ME:n. Seuraavina vuosina hän kilvoitteli Norjan Laila Schou Nilsenin kanssa paremmuudesta. Vaikka Schou Nielsen ottikin 1930-luvun lopulla kaikki ME:t nimiinsä, Verné Lesche oli maailman paras pitkillä matkolla eli 3 000 ja 5 000 metrillä, Hän voitti maailmanmestaruuden kahdesti, ennen ja jälkeen maailmansodan vuosina 1939 ja 1947. MM-kisoissa hän saavutti lisäksi kolme hopeaa (1934, 1936 ja 1938) ja yhden pronssin (1937). Suomen mestaruuksia Lesche voitti urallaan 11 kappaletta (1933–1945, 1947 ja 1949^[2]).

Venäläiset eivät tulleet heti sodan jälkeen MM-kisoihin. He vierailivat kuitenkin Norjassa helmikuussa 1946. Siellä venäläinen Tatjana Karelina luisteli Leschen parina ja alitti Schou Nielsenin virallisen ME:n. Ennätystä ei hyväksytty, koska Neuvostoliitto ei ollut vielä kansainvälisen liiton jäsen. Lesche vieraili norjalaisten naisluistelijoiden kanssa pian sen jälkeen kilpailukiertueella Neuvostoliitossa maaliskuussa 1946. Hän oli tällöin ensimmäinen suomalainen urheilija, joka sodan jälkeen kilpaili Neuvostoliitossa.^[3]

Uransa aikana Lesche luisteli neljä maailmanennätystä. Viimeisimmän hän teki viimeisissä MM-kisoissaan helmikuussa 1949 Norjan Kongsbergissä 5 000 metrillä. Vuoden 1948 kisoihin Turkuun olivat tulleet venäläisnaiset Marija Isakovan johdolla. Näihin aikoihin Suomessa Leschen rinnalle oli nousemassa Suomen naisluistelun huipulle Eevi Huttunen.

Seuratasolla Lesche edusti ennen sotia ja sotien aikaan Helsingin Luistelijoita ja vuodesta 1945 Helsingfors Skridskoklubbia (HSK).

Verné Lesche avioitui kesällä 1949 norjalaisen toimittajan Malm Vanbergin kanssa ja muutti asumaan Norjan Kongsbergiin.

Maailmaennätykset

Matka	Tulos	Ajankohta	Paikka
1 500 m	2.49,0	26. helmikuuta 1933	Helsinki
1 000 m	1.45,7	11. helmikuuta 1934	Oslo
5 000 m	10.15,3	2. helmikuuta 1936	Tukholma
5 000 m	9.26,8	13. helmikuuta 1949	Kongsberg

Parhaat tulokset

Matka	Tulos	Ajankohta	Paikka
500 m	50,5	12. helmikuuta 1934	Oslo
1000 m	1.44,9	31. tammikuuta 1937	Davos
1500 m	2.43,2	17. helmikuuta 1935	Helsinki
3000 m	5.32,5	12. helmikuuta 1949	Kongsberg
5000 m	9.26,8	13. helmikuuta 1949	Kongsberg
Yhteispisteet	217,347	31. tammikuuta 1937	Davos

Lähteet

1. Maailmanmestaritar koulunpenkillä eli on meilläkin jääprinsessamme - Verne Lesche, Suomen Kuvalehti, 18.03.1933, nro 12, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
2. Mannerla, Einari: Mitä Missä Milloin 1951, s. 334. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
3. Venäjänä luistelijattarien harjoittelu perusteellista - Verne Lesche palasi kilpailumatkaltaan Oslon kautta. Helsingin Sanomat, 1.4.1946, s. 6. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 16.11.2019.

Aiheesta muualla

• Maailmanmestaritar koulunpenkillä eli on meilläkin jääprinsessamme - Verne Lesche, Suomen Kuvalehti, 18.03.1933, nro 12, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Martti Jukola: Urheilun Pikkujättiläinen, s. 1173-1174. Helsinki: WSOY, 1958.
• Verné Lesche schaatsstatistieken.nl -tietokannassa (hollanniksi)
• Verné Lesche speedskatingbase.eu -tietokannassa (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)

Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.