From Wikipedia, the free encyclopedia
Verné Lesche (myöh. Vanberg, 11. lokakuuta 1917 Helsinki – 21. huhtikuuta 2002 Kongsberg, Norja) oli suomalainen pikaluistelija ja maailmanmestari. Hänen aktiiviuransa ajoittui vuosille 1933-1949 eli välissä oli maailmansodan aika, jolloin kilpailutoiminta oli hyvin rajallista.
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Verné Lesche | |||
Maa:  Suomi | |||
| Naisten pikaluistelu | |||
| Yleisluistelun MM-kilpailut | |||
 Kultaa | Tampere 1939 | yhteispisteet | |
| Kultaa | Drammen 1947 | yhteispisteet | |
 Hopeaa | Oslo 1934 (epäv.) | yhteispisteet | |
| Hopeaa | Tukholma 1936 | yhteispisteet | |
| Hopeaa | Oslo 1938 | yhteispisteet | |
 Pronssia | Davos 1937 | yhteispisteet | |
Verné Leschen vanhemmat olivat Ruotsalaisen teatterin näyttelijä Jalo Lesche ja Hilma Lesche.[1] Lesche oli ennen toista maailmansotaa maailman parhaita pikaluistelijoita. Hän aloitti uransa 15-vuotiaana koulutyttönä. Jo seuraavana vuonna hän teki 1 500 metrillä naisten ME:n. Seuraavina vuosina hän kilvoitteli Norjan Laila Schou Nilsenin kanssa paremmuudesta. Vaikka Schou Nielsen ottikin 1930-luvun lopulla kaikki ME:t nimiinsä, Verné Lesche oli maailman paras pitkillä matkolla eli 3 000 ja 5 000 metrillä, Hän voitti maailmanmestaruuden kahdesti, ennen ja jälkeen maailmansodan vuosina 1939 ja 1947. MM-kisoissa hän saavutti lisäksi kolme hopeaa (1934, 1936 ja 1938) ja yhden pronssin (1937). Suomen mestaruuksia Lesche voitti urallaan 11 kappaletta (1933–1945, 1947 ja 1949[2]).
Venäläiset eivät tulleet heti sodan jälkeen MM-kisoihin. He vierailivat kuitenkin Norjassa helmikuussa 1946. Siellä venäläinen Tatjana Karelina luisteli Leschen parina ja alitti Schou Nielsenin virallisen ME:n. Ennätystä ei hyväksytty, koska Neuvostoliitto ei ollut vielä kansainvälisen liiton jäsen. Lesche vieraili norjalaisten naisluistelijoiden kanssa pian sen jälkeen kilpailukiertueella Neuvostoliitossa maaliskuussa 1946. Hän oli tällöin ensimmäinen suomalainen urheilija, joka sodan jälkeen kilpaili Neuvostoliitossa.[3]
Uransa aikana Lesche luisteli neljä maailmanennätystä. Viimeisimmän hän teki viimeisissä MM-kisoissaan helmikuussa 1949 Norjan Kongsbergissä 5 000 metrillä. Vuoden 1948 kisoihin Turkuun olivat tulleet venäläisnaiset Marija Isakovan johdolla. Näihin aikoihin Suomessa Leschen rinnalle oli nousemassa Suomen naisluistelun huipulle Eevi Huttunen.
Seuratasolla Lesche edusti ennen sotia ja sotien aikaan Helsingin Luistelijoita ja vuodesta 1945 Helsingfors Skridskoklubbia (HSK).
Verné Lesche avioitui kesällä 1949 norjalaisen toimittajan Malm Vanbergin kanssa ja muutti asumaan Norjan Kongsbergiin.
| Matka | Tulos | Ajankohta | Paikka |
|---|---|---|---|
| 1 500 m | 2.49,0 | 26. helmikuuta 1933 | Helsinki |
| 1 000 m | 1.45,7 | 11. helmikuuta 1934 | Oslo |
| 5 000 m | 10.15,3 | 2. helmikuuta 1936 | Tukholma |
| 5 000 m | 9.26,8 | 13. helmikuuta 1949 | Kongsberg |
| Matka | Tulos | Ajankohta | Paikka |
|---|---|---|---|
| 500 m | 50,5 | 12. helmikuuta 1934 | Oslo |
| 1000 m | 1.44,9 | 31. tammikuuta 1937 | Davos |
| 1500 m | 2.43,2 | 17. helmikuuta 1935 | Helsinki |
| 3000 m | 5.32,5 | 12. helmikuuta 1949 | Kongsberg |
| 5000 m | 9.26,8 | 13. helmikuuta 1949 | Kongsberg |
| Yhteispisteet | 217,347 | 31. tammikuuta 1937 | Davos |
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
