Vasa-jäynä

Vasa-jäynä on vuonna 1961 toteutettu kaikkien aikojen kuuluisimmaksi teekkareiden jäynäksi tituleerattu tempaus.^[1][2][3] Jäynä liittyy Vasa-laivan hylyn nostoon.

Vasa-jäynä
Jäynän kohteena ollut Vasa-laiva
Tapahtumapaikka	Tukholma
Toteuttajat	Harri Leppänen, Krister Ahlström, Martti Tuomola ja Matti Kaje.
Vuosi	1961
Opiskelupaikka	Teknillinen korkeakoulu, Otaniemi, Espoo

Jäynän toteuttajat olivat Harri Leppänen ja Krister Ahlström sekä tempauksen ideoijat Martti Tuomola ja Matti Kaje.^[3]

Vasa museoituna Tukholman Vasa-museossa.

Tapahtumien kulku

Keväällä 1961 joukko Otaniemen teekkareita kuuli uutisesta, jonka mukaan ruotsalaiset tiedemiehet aikoivat nostaa pintaan kolmisen sataa vuotta aikaisemmin Tukholman edustalle uponneen Vasa-laivan hylyn. Opiskelijat olivat muutenkin matkalla Göteborgiin opiskelijoiden kevätjuhlaan, joten he päättivät tehdä matkalla jäynän.^[3] Teekkarit veivät ostamansa kestävyysjuoksija Paavo Nurmen patsaan pronssisen pienoismallin Tukholmaan laivan uppoamispaikalle. Illan tullen ryhmä sukelsi patsas mukanaan hylyn kannelle ja jätti pronssipatsaan sinne.^[4] Opiskelijat olivat varustautuneet märkäpuvulla, mutta itse sukellus tapahtui ilman sukellusvälineitä.^[3]

Kun hylky nostettiin veden pinnalle, ruotsalaisasiantuntijat hämmentyivät patsaan löytymisestä.^[5] Patsaan henkilöllisyyden paljastuttua tutkijaryhmää ihmetytti, miten pienoisveistos oli kulkeutunut historialliseen alukseen. Teekkarit päättivät pitää Tukholmassa tiedotustilaisuuden, jossa he paljastivat löydön olleen heidän jäynänsä osana. Tapahtuman käänteet toi julki ensimmäisenä Svenska Dagbladet.^[3]

Jäynää toteuttamassa ollut Harri Leppänen on myöhemmin kuvaillut uskovansa täydellisen ajoituksen olleen sen onnistumisen takana.^[3]

Merkitys

Vasa-jäynä on suomalaisessa mediassa poikkeuksellisen laajalti käsitelty tapaus. Sitä on kutsuttu jäynän maailmanennätykseksi^[6], kaikkien aikojen jäynäksi^[1][4][7], kuningasjäynäksi^[3][8] ja historialliseksi jäynäksi.^[2]