putkilokasvilaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Huppu-ukonhattu (Aconitum napellus) on monivuotinen leinikkikasvi.[2] Sen lähisukulainen hukanukonhattu eli lehtoukonhattu (Aconitum lycoctonum) kasvaa villinä, mutta hyvin harvinaisena Etelä-Suomen lehdoissa. Nimensä kasvi on saanut suurien kukkien ylimpien terälehtien hattumaisesta muodosta.[3]
| Huppu-ukonhattu | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Ranunculales |
| Heimo: | Leinikkikasvit Ranunculaceae |
| Suku: | Ukonhatut Aconitum |
| Laji: | napellus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Aconitum napellus |
|
| Alalajeja | |
|
|
| Katso myös | |
Laji on aiemmin tunnettu myös nimillä ukonhattu tai aitoukonhattu. Näistä aitoukonhattu tarkoittaa täsmällisesti huppu-ukonhatun alalajia subsp. lusitanicum.
Vankkavartinen huppu-ukonhattu kasvaa 80–150 senttimetriä korkeaksi. Varren yläosa on tiheäkarvainen. Juurakko on mukulamainen. Aluslehdet ovat pitkäruotisia, varsilehdet lyhytruotisia tai aivan ylimmät ruodittomia. Tummanvihreän lehden lapa on kolmisorminen, lehdykät kapeahkoja, 2–3-jakoisia ja syvään liuskoittuneita. Kukinto on haaraton tai tyvestä vähän haarova tiheä ja lyhytkarvainen terttu. Karvaiset kukkaperät ovat tavallisesti kukkia lyhyempiä. Isot, vastakohtaiset kukat ovat violetinsinisiä tai joskus valkoisia. Kukan verhiö on teriömäinen ja viisilehtinen. Karvainen verholehti on kypärämäinen, hieman korkeuttaan leveämpi ja kooltaan 9–14 x 11–18 mm. Terälehdet ovat muuntuneet mesilehdiksi, joista kaksi ylintä ovat suorina mesikannuksina verholehden sisällä. Muut mesilehdet puuttuvat tai ovat hyvin pieniä. Huppu-ukonhattu kukkii Suomessa kesäkuusta syyskuuhun. Kukinnan jälkeen kukkiin muodostuu kolme noin 17 mm pitkää tuppiloa. Siemenet ovat pituudeltaan noin 5 mm. Koko kasvi on hyvin myrkyllinen.[4]
Huppu-ukonhattu muistuttaa suuresti toista Suomessa yleistä koristekasvia, tarhaukonhattua (A. × stoerkianum).[4]
Alun perin huppu-ukonhattu on peräisin Länsi-Euroopasta. Suomeen laji on tullut viljelykasvina, mutta saattaa joskus harvoin myös villiintyä.[5] Suomessa kasvavat huppu-ukonhatut kuuluvat aitoukonhatun (Aconitum napellus ssp. lusitanicum) alalajiin.[5]
Suomessa huppu-ukonhattu on pääasiassa koristekasvi, jota hyvin harvoin tavataan viljelykarkulaisena metsiköistä, kaatopaikoilta ja tienvarsilta.[5]
Huppu-ukonhattua kasvatetaan yleisesti perennakasvina komeiden sinisten kukkiensa takia.[5] Se on myös hyvin vanha, jo antiikin aikana tunnettu rohdoskasvi. Huppu-ukonhatun juurta uuttamalla saadaan akonitiinia, joka on monipuolinen rohdosvalmiste mutta myös erittäin vaarallinen myrkky, jota on käytetty nuolimyrkkynä.[3]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
