putkilokasvilaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Tylppöorapihlaja[3] eli tylppäliuskaorapihlaja (Crataegus monogyna) on lähes koko Euroopassa tavattava pensas tai pieni puu. Suomessa tylppöorapihlajaa esiintyy vain maan eteläosissa ja se on luokiteltu uhanalaiseksi, viimeksi vuonna 2019 äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi.[4][5]
| Tylppöorapihlaja | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Äärimmäisen uhanalainen [2] |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Suku: | Orapihlajat Crataegus |
| Laji: | monogyna |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Crataegus monogyna |
|
 |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Tylppöorapihlaja kasvaa kolmesta kuuteen metriä korkeaksi, joskus jopa korkeammaksikin. Haarat ovat kaljuja ja ovat väriltään harmaanruskeita. Muiden orapihlajien tapaan kasvi on piikkinen eli orainen. Orat ovat 8–20 mm pitkiä. Lehdet ovat 3–5 cm pitkiä, parijakoisia tai -osaisia ja kaljuja. Lehtien suonet ulottuvat liuskojen kärkiin, hampaisiin ja näiden välisiin loviin saakka. Lehtien liuskat ovat tylppiä, vain kärjestä niukkahampaisia tai täysin ehytlaitaisia. Lehtien korvakkeet ovat ehytlaitaisia. Kukinto on kalju huiskilo. Kukat ovat valkoiset ja niiden verholehdet ovat taakäänteisiä, tasasivuisen kolmiomaisia ja tylppiä. Heteitä on 18–20 kappaletta ja niiden ponnet ovat punertavia. Emejä on yksi. Tylppöorapihlaja kukkii Suomessa kesäkuussa. Hedelmä on yksiluinen, munanmuotoinen, punainen luumarja.[6][7]
Ilmeisesti suurin Suomessa kasvava tylppöorapihlaja kasvaa Ahvenanmaan Finströmissä. Vuonna 2007 sen korkeudeksi mitattiin 8 metriä ja rungon ympärysmitaksi 45 cm korkeudelta 185 cm.[8]
Tylppöorapihlajan on hankala erottaa toisesta Suomessa luonnonvaraisena esiintyvästä orapihlajalajista, suippuorapihlajasta (C. rhipidophylla). Lajien tunnistamista vaikeuttaa lisäksi se, että ne voivat myös risteytyä keskenään.[7]
Tylppöorapihlaja on levinnyt Etelä-Skandinaviasta ja Baltiasta koko Eurooppaan Venäjän Keski- ja Pohjois-osia sekä Islantia lukuun ottamatta. Lisäksi sitä tavataan Pohjois-Afrikassa, Turkissa, Kaukasuksen alueella sekä Lähi-idässä. Pohjois-Amerikan itäosiin laji on levinnyt ihmisen mukana.[7] Suomessa tylppöorapihlajaa kasvaa luonnonvaraisena Ahvenanmaalla sekä paikoin Varsinais-Suomen ja Uudenmaan rannikkoalueilla.[6] Suomessa tylppöorapihjalan uhanalaistumiseen on vaikuttanut avoimien alueiden sulkeutuminen, metsien uudistamis- ja hoitotoimet sekä risteytyminen vieraslajien kanssa.[2]
Luonnonvaraisena tylppöorapihlaja kasvaa lehdoissa, lehtoniityillä sekä peltoja ja metsiä reunustavissa pensaikoissa.[6]
Tylppöorapihlajaa käytettiin pensasaidoissa ennen aitaorapihlajan (Crataegus grayana) yleistymistä. [9] Lajia kasvatetaan edelleen koristepensaana ja -puuna.[6]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
