Tyko Crispinus Hagman (25. lokakuuta 1849 Kälviä – 27. toukokuuta 1914 Kangasala) oli suomalainen toimittaja ja kirjailija. Häntä pidetään suomalaisen tieteiskirjallisuuden uranuurtajana sillä hän julkaisi 1880-luvulla pari Jules Verneltä vaikutteita saanutta tieteiskertomusta Matkustus Kuuhun ja Lassi Laurinpojan lentokone. Hagman käytti myös nimimerkkejä Tyyko Lehtirikko, Tyyko Utanblad ja T-o.
Hagmanin vanhemmat olivat Kälviän nimismies Nils Johan Erik Hagman ja Sofia Margareta Hagman. Hänen sisariaan olivat suomalaisen naisasialiikkeen pioneeri Lucina Hagman ja Suomen ensimmäisen kansanopiston perustaja Sofia Hagman. Tyko Hagman pääsi ylioppilaaksi 1869 Vaasan lukiosta. Valmistuttuaan filosofian kandidaatiksi 1879 Hagman toimi opettajana ja lehtimiehenä eri puolilla Suomea. Hän oli Viipurin suomalaisen reaalikoulun saksan- ja ruotsinkielen opettaja 1881–1887, Savonlinnan lyseon historian ja kielten opettaja 1888–1889 ja sisarensa perustaman Kangasalan kansanopiston historian opettaja 1890–1893. Viipurissa asuessaan hän oli päätoimittajana Ilmarinen ja Wiipurin Sanomat -lehdissä 1884–1885. Myöhemmin hän oli Uuden Suomettaren ulkomaanosaston toimittajana, Karjalattaren toimittajana 1894–1897 ja vuonna 1901 lakkautetun Hämäläisen toimittajana 1898–1901. Hän julkaisi myös Koulutoveri-nimistä lehteä Hämeenlinnassa.
Hagman oli ensimmäinen Mark Twainin Huckleberry Finnin seikkailujen suomentaja. Suomennos ilmestyi 1904 nimellä Huckleberry Finnin (Tom Sawyerin toverin) seikkailut. Hän suomensi lisäksi Twainin teokset Prinssi ja kerjäläispoika (1908) Tom Sawyer ilmailija (1909)
Tyko Hagman avioitui 1881 Amalia Karolina Lindströmin kanssa, joka kuoli 1889. Perheessä oli kolme lasta, jotka siirtyivät Hagmanin vaimon kuoltua hänen sisartensa kasvatettaviksi.
- Satuja ja runoja lapsille. Lagerspetz, Viipuri 1882
- Pörrö Pekka: opettavainen kuvakirja lapsille, runot rakennellut Tyko Hagman. Clouberg, Viipuri 1886
- Uusia satuja ja runoja lapsille, pienille ja suurille. G. W. Edlund 1887
- Uusimpia satuja ja runoja lapsille, nuorille ja vanhoille. WSOY 1889
- Satuja ja runoja lapsille. Otava 1891
- Amerika, sen löytö, valloitus ja kehitys. WSOY 1892
- Kristofer Kolumbus ja Amerikan löytö: pieni kuvallinen kertomus nuorisolle. Clouberg, Viipuri 1892
- Lasten eläin-kuvia 1–2: runosanat Tyko Hagman’ilta. Clouberg, Viipuri 1892
- Mexikon valloitus: kappale Amerikan historiaa. WSOY 1892
- Pienokaisten Vapun-päivä, värssyt viserrellyt Tyko Hagman. Clouberg, Viipuri 1892
- Kuvia ja huvia, riimit Tyko Hagman’ilta. Clouberg, Viipuri 1896
- Kunnallis-historiallinen kertomus Hämeenlinnan kaupungista: kaupungin valtuuston päätöksen mukaan toimitettu. Hämäläinen, Hämeenlinna 1900
- Alankomaiden vapaussodasta: kirjanen kansalle, toimittanut Tyykö Lehtirikko. 1903
- Om Nederländernas frihetskamp: en skrift för folket, nimimerkki: Tyykö Utanblad. Kansinimeke: Nederländernas frihetskamp, Minerva (jakelija), 1903
- Helleenien taistelu Persiaa vastaan: kuvaus maailman-historiasta. Otava 1905
- Ihminen ja eläin: tositarinoita elämäni tien varrelta kasvavalle nuorisolle. Otava 1905
- Elämäni lapsuus: muistelmia Kälviältä ja Kokkolan koulusta. WSOY 1911 (näköispainos: Lucina Hagmanin Marttakodin kannatusyhdistys, 1983)
- Keltanokkana Kyrössä: väitöskirja kultaisille keltanokille jonka tiedekuntain luvatta heidän tarkastettavakseen esittää Tyko Hagman. Isak Julin, Tampere 1911
- The Antisuffragette, eller man och kvinna enligt det Hegelianska systemet. – Ett tolkningsförsök. Isak Julin, Tammerfors 1913
- Mrs Pankhurst och världskriget. Tammerfors 1913
- HAGMAN Tyko Crispinus. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
- Wikiaineisto : Kuka kukin oli 1961
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: Tyko Hagman
- Vapaasti ladattavia Tyko Hagmanin e-kirjoja Projekti Lönnrotilta sekä Project Gutenbergiltä
- Suomen kirjailijat tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Jukka Parkkinen: Tyko Hagman, lehtimies ja scifikirjailija
- Matkustus Kuuhun -novelli Pois työpöydältä -blogissa
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
