Tulivuorenpurkauksen vaikutukset ilmastoon
ilmiö From Wikipedia, the free encyclopedia
ilmiö From Wikipedia, the free encyclopedia
Tulivuorenpurkauksen vaikutukset ilmastoon ovat yleensä viilentäviä ja joskus globaaleja. Historiallisella ajalla tapahtuneita suuria purkauksia on voitu ajallisesti yhdistää poikkeuksellisiin sääilmiöihin, joilla on ollut suuria vaikutuksia ajankohdan yhteiskuntiin eri puolilla maapalloa.
Monien tutkijoiden mielestä voimakkaat tulivuorenpurkaukset alentavat tilapäisesti maapallon pintalämpötilaa hieman. Tulivuoren purkaustuotteet heijastavat ilmassa leijuessaan Auringon Maata lämmittävää säteilyä pois[1]. Auringon säteilyä heijastavat erityisen hyvin tulivuoren purkauskaasuista reagoimalla syntyneet rikkihappopisarat ja myös vulkaaninen tuhkapöly. Monesti purkauksen lämpötilaa alentava vaikutus kestää muutaman vuoden. Maapallon ilmavirtausten sisäiset mekanismit voimistavat tulivuorenpurkauksen aiheuttamaa lämpötilan alenemaa.[2][3]. Tulivuoren purkaustuotteiden Auringon säteilyä heikentävää vaikutusta kuvataan ilmakehän optisella paksuudella. Varsinkin korkealle ulottuneet hyvin suuret räjähdysmäiset tulivuorenpurkaukset ovat historiassa muuttaneet tavanomaisen satokauden kiertoa ja sadot ovat epäonnistuneet aiheuttaen nälänhätiä. Esimerkiksi Laki-tulivuori purkautui Islannissa 1783.[4] Vuonna 1815 tapahtunut Tamboran purkaus laski pohjoisen pallonpuoliskon keskilämpötilaa 1 °C. Vuoden 1816 kesäajankohtana Italiassa satoi lunta ja hallat tuhosivat satoja aiheuttaen laajaa nälänhätää. Vuonna 1991 tapahtunut Pinatubon purkaus alensi maapallon pintalämpötiloja muutaman vuoden.
Purkauskaasut ovat yleensä lämpötilaa alentavia, joissain tapauksissa lämmittäviä. Tulivuoresta purkautuu stratosfääriin rikkiyhdisteitä, joista syntyy auringon valoa heijastavia rikkihappopisaroita. Tyypillisen tulivuorenpurkauksen arvellaan vaikuttavan 4 vuotta maan ilmastoon, suurin vaikutus 6–12 vuoden sisään. Pölymäisen hyvin hienojakoisen tuhkan vaikutus ilmastoon on vähäisempi. Jotkut tulivuoresta purkautuvat fluoriyhdisteet toimivat ylemmän ilmakehän cirrusmaisten auringon valoa heijastavien helmiäispilvien tiivistymisytiminä. Arvellaan esim. Pinatubon[5], El Chichónin ja Tamboran sekä Islannin Lakin purkausten vaikuttaneen maapallon ilmastoon. Toisaalta tulivuoret vapauttavat heijastavien pisaroitten ja pölyhiukkasten lisäksi ilmakehään hiilidioksidia, joka lämmittää Maata kasvihuoneilmiön avulla. Suurten laakiobasalttipurkausten on ajateltu tappaneen suuria määriä maapallon eliöitä sukupuuttoon, mutta tätä ei ole kyetty varmistamaan. Laakiobasalttipurkausten basalttilaava sisältää enemmän rikkipitoista ainesta kuin tavallinen silikaattilaava.
17 suurta purkausta näkyy puiden vuosirenkaissa viilenemisenä 2035 eaa. – 1884. Muita suuria vulkaanisia tapahtumia on sattunut 934 ja 1258. Myös Etnan räjähdyspurkauksilla noin 44–42 eaa. on ollut luultavasti vaikutusta maapallon ilmastoon. Grönlannin jäässä näkyy noin 50 eaa. 3 vuoden ajalla rikkihappopiikki. Saint Helens purkautui noin 1500 ja 2035 eaa. Thera purkautui radiohiiliajoituksen mukaan joskus 1688 eaa.+-50 v tai vuosirenkaiden mukaan 1626 eaa.
1900-luvun alkupuoliskolla on pitkä tauko suurissa tulivuorenpurkauksissa.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
