From Wikipedia, the free encyclopedia
Toivo Ilmari Hyyryläinen, (s. 30. toukokuuta 1945 Puolanka), asuu Oulussa Yli-Iissä, on suomalainen pappi, kotiseutuneuvos ja kirjailija.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Hyyryläisen vanhemmat olivat maanviljelijä Matti Hyyryläinen ja Iida Katri Lämsä. Kahdeksan lasta käsittävän perheen isä kuoli kuopusten Ritvan ja Toivon ollessa kahden vuoden ikäisiä. Innokas lukuharrastus kodissa leimasi kaksosten lapsuutta. Ritva Ylösestä tuli sittemmin kirjallisuustutkija. Toivo avioitui v. 1979 dir.cant. Anja Tuulikki Vänskän kanssa. Ylioppilaaksi. hän tuli Vaalan lukiosta (1965), suoritti teologian maisterin tutkinnon ja sen jälkeen Suomen ja Skandinavian jatko- ja syventävät opinnot Helsingin ja Oulun yliopistoissa. Kirjahistoriaan liittyvä väitöskirja keskeytyi sairauden tähden. Hänet vihittiin papiksi (1974) Kuopiossa. Ensimmäinen virkapaikka oli kotiseurakunnan Puolangan virallisena apulaisena (1974–1981). Viran ohella hän hoiti Puolangan lukion uskonnon lehtorin tehtäviä (1978–79). Muutto Oulun hiippakuntaan Yli-Iin kirkkoherraksi tapahtui v. 1981 jatkuen virassa eläkkeelle siirtymiseen saakka (2011) puolison ollessa saman seurakunnan kanttorina. Hyyryläinen toimi Iin rovastikunnan vt. lääninrovastina (2007). Pappina hänet muistetaan ihmisläheisenä, ahkerana ja innovatiivisena yksipappisen seurakunnan paimenena.
Toivo Hyyryläinen on toiminut virkansa ohella Yli-Iin kunnan johtavissa luottamustehtävissä usean valtuustokauden ajan. Merkittävää on hänen toimintansa Yli-Iin kunnan arkeologisen Kierikkikeskuksen aikaan saamiseksi. Hän oli Kierikkikeskuksen johtoryhmän jäsen alusta alkaen ja Kierikin neuvottelukunnan jäsen sekä Kierikkiyhdistys ry:n puheenjohtaja. Yhdistys sai hänen aikanaan toiminnastaan Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan kunniapalkinnon. Veteraanitoimintaan ja maanpuolustustyöhön hän on osallistunut aktiivisesti ollen Yli-Iin Rintamaveteraanien jäsenenä ja varapuheenjohtajana vuodesta 2005 lähtien. Hän osallistui Rintamaveteraanien Oulun piirin toimintaan hengellisen toimikunnan ja julkaisutoimikunnan jäsenenä. Hän oli Veteraanin Joulun päätoimittaja, toimitti ja oli kirjoittajana Puolangan ja Yli-Iin veteraanikirjoissa sekä avustajana Utajärven ja Kuivaniemen veteraanikirjoissa. Suosituksi on tullut ”Veteraanin joululaulu”, jonka Veikko Juntunen on säveltänyt. Ansioistaan hänelle on myönnetty Rintamaveteraanliiton kunniamerkki ja ansioristi.
Kotiseutu- ja kulttuurityön sekä kirjallisuuden aloilla Hyyryläisen vaikutus ulottui synnyinmaakuntaansa Kainuuseen sekä pitkäaikaiseen kotimaakuntaansa Pohjois-Pohjanmaalle saaden myös valtakunnallista ulottuvuutta. Hän sai kotiseutuneuvoksen arvon (2002). Suomen Kotiseutuliiton valtuuston jäseneksi hänet valittiin (2007). Hänelle annettiin Suomen Kotiseutuliiton harrastusmitali (1994) ja ansiomitali liiton korkeimpana huomionosoituksena (2015). Hän sanoitti ja sävelsi Yli-Iin ja Ylikiimingin sekä Rääkkylän kotiseutulaulut sekä kylälaulukokoelma ”Lapsuuden maja” (1991). Toivo Hyyryläisen tekemistä lauluista on tehty äänite ”Laulu Yli-Iille”. Iin ja Yli-Iin kansalaisopistossa hän ohjasi luovan kirjoittamisen, sukututkimuksen, keräilyn ja historian harrastuspiirejä. Hän oli toteuttamassa Professori Väinö Veijolan, runoilija Isa Aspin sekä kirkkohistoriasta tunnetun seppä Jaakko Högmanin muistomerkkihankkeita.
Hyyryläisen kirjallinen tuotanto käsittää kirjojen lisäksi lukuisia lehdissä julkaistuja paikallis- henkilö- ja kulttuurihistoriaa käsitteleviä artikkeleita. (Kansalliskirjaston Finna-tietokanta: Fennica 27, Viola 226 nimikettä, julkaistuja artikkeleita satoja. Niistä on koottu kirja ”Polkuja Pohjoissuomaiseen kulttuurihistoriaan" (2010). Paikallishistoria on laajin hänen aihealueistaan. Yliopistossa pääaineena oli Suomen ja Skandinavian kirkkohistoria. Hän keräsi Kainuusta Puolangan ja Vaalan seurakunnista kirkollista kansanperinnettä ja herätysliikkeiden muistitietoa. Hyyryläiselle oli viranhoidossa tärkeää selvittää paikkakuntien historia, niin maallinen kuin hengellinenkin maaperä. Kirjallisuuden alalla merkittävää hänen suorittamansa käännöstyöt taustoineen ja johdantoineen Isa Aspin runoista, päiväkirjoista, saduista ja lastenrunoista sekä runoilijan veljen Edvard Merikarin runot ja kirjoitukset. Frans Michael Franzénin keskeisten runojen suomennokset taustoineen Hyyryläinen teki runoilijapiispan syntymän 250-vuotis- juhlavuotena (2022). Käännösrunoihin liittyvät johdannot, syntyhistoria ja analyysit, joten kirjat ovat samalla dokumentoitua kirjallisuushistoriaa. Hän julkaisi kolme runokokoelmaa sekä yksittäisiä runoja. Omissa runoissa enemmistö on laululyriikkaa. Hän käytti mielellään perinteisiä klassisia runomuotoja. Runoja on sävelletty useiden säveltäjien toimesta. Hän on kirjoittanut useita joulurunoja. Virsikirjassa jouluruno ”Hetkeksi hiljene, maa (n:o 935) on kapellimestari Jouko Saaren säveltämänä. Laulu voitti valtakunnallisen Nurmeksen joululaulukilpailun. Kälviäläinen Juhani Nurila on säveltänyt 44 runoa kokoelmasta ”Laula sateenkaari”. Evankelisen liikkeen laulukirjassa Siionin kannel on Toivo Hyyryläisen sanoittama ja säveltämä laulu Kaipaa peura janoissaan (n:o 255). Laulu palkittiin Lohtajan valtakunnallisilla kirkkolaulujuhlilla. Siellä Lasten hengellisen musiikin kilpailussa sai ”Sylilaulu” kunniamaininnan. Hyyryläisen myös säveltämiä lauluja on noin 30. Näytelmien käsikirjoituksia hän on myös tehnyt: Vesainen. Käsikirjoitus sekä laulujen sanoitus ja sävellys. Ylikiimingin kesäteatteri, 2008. Kotirintaman elämää. Käsikirjoitus. Ylikiimingin kesäteatteri, 2009. Eräs pitäjäkokous Pudasjärvellä. Käsikirjoitus Pudasjärven juhlavuoden näytelmään, 2009. Lasimeri. Käsikirjoitus. Ylikiimingin kesäteatteri. Oulun herättäjäjuhlat, 2011. Tuulentuvan tarinoita. Käsikirjoitus. Ylikiimingin kesäteatteri, 2013.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
