Halikon kirkonkylä

Halikon kirkonkylä on entisen Halikon kunnan keskusta. Kyseessä ei ole kuitenkaan kylä, vaan useiden kylien yhteen kasvanut alue. Halikon kirkonkylä onkin enemmän kansan suussa kulkeva käsite, jota ei ole tarkkaan rajattu. Yleisesti sen katsotaan itä–länsi-suunnassa alkavan entisestä Salon kaupungin rajasta ja loppuvan Halikonjokeen. Tilastollisessa taajamaluokituksessa Halikon kirkonkylä on kasvanut yhteen Salon keskustaajaman kanssa.

Halikon kirkko

Halikon kirkon ympärille ei muodostunut laajaa asutusta omaksi kyläkseen, kuten yleensä vanhojen kirkkojen ympärille on rakentunut. Tämä johtui siitä, että kirkko rakennettiin Joensuun kartanon maille, joten kirkkoa ja pappilaa ympäröivät maat olivat Joensuun viljelykäytössä. Tilanne muuttui toisen maailmansodan jälkeen, kun valtio lunasti Joensuun maita Karjalan evakkojen asuttamiseksi. Kirkon ympäristöön rakennettiin paljon rintamamiestaloja, joista osa on myöhemmin purettu.

Kirkonkylän asutus kasvoi nopeasti, koska Salon kaupunki on lähellä. 1970-luvulla kylään rakennettiin useita kerrostaloja, yläkoulu ja lukio ja tiestöä ja kaavoitusta parannettiin. Kirkonkylän kasvu jatkuu edelleen: kerrostaloja on rakennettu vanhoille rintamamiestonteille keskustan tuntumaan ja esimerkiksi vanhalle torille. 2000-luvun alussa nousi 110-tien laitaan Salitunojan länsipuolelle Prismakeskus-niminen kauppakeskittymä. Sen läheisyyteen valmistui Salo Retailpark entiselle Salon ja Halikon raja-alueelle vuonna 2009.

Museovirasto on määritellyt Halikon kirkonseudun, johon kuuluu myös läheinen Rikalan muinaislinna Halikonjoen vastarannalla, yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.^[1][2]

Kirkonkylän kylät

Toijala

Toijalan kylä on aivan entisellä Salon vastaisella rajalla. Kylä on peräisin varhaiskeskiajalta.^[3] Toijalaan liitettiin vuonna 1919 Salon kauppalan vastaiset niin ikään varhaiskeskiaikaiset kylät Majala ja Nakola sekä Rintiön ja Valhojan yksinäistilat.^[4] Valtaosa näistä alueista liitettiin Saloon vuonna 1932. Suurin osa kylän omakotitaloista Halikon puolella on tehnyt viime aikoina tilaa kerrostaloille. Kylässä sijaitsee kauppa ja päiväkoti. Salon puolelle jääneet osat ovat muuttuneet teollisuusalueeksi. Kyläalueen pohjoisosa on taajama-alueen ulkopuolella olevaa Salaisten kulmakuntaa.^[3]

Putola

Putola sijaitsee Salitunojan itäpuolella ja Toijalan pohjoispuolella. Putolassa sijaitsi aikanaan Halikon postikonttori. Kantatilat Ylhäinen ja Rautio sijaitsevat yhä alkuperäisillä kylätonteillaan. Putola on kasvanut tasaisesti 1960-luvulta lähtien. Alueella on havaittavista jokaiselle vuosikymmenelle tyypillistä pientaloasutusta jo siirtoväen aikaisista tyyppitaloista 1990-luvun elementtitaloihin. Putola kaavoitettiin vuonna 1994, minkä jälkeen alue kasvoi nopeasti.^[5]

Kärävuori

Iso eli Vanha Pappila.

Halikon ydinkeskusta kuuluu varhaiskeskiaikaiseen Kärävuoren kylään. Kylä lienee Halikon tiheimmin asuttua, ja siellä on päiväkoti, seurakuntatalo, kunnanvirasto ja toinen Halikon pappiloista, Pikkupappila. Kylä on saanut nimensä korkeasta mäestä, jonka päällä on linnamainen Halikon vesitorni. Kärävuoren kyläalue jatkuu koilliseen Kurun omakotialueen halki Salaisten Kirjastolaan asti. Salitunoja erottaa Kärävuoden Putolasta.^[6]

Pappila

Pappila sijaitsee aivan kirkonkylän pohjoislaidalla. Nimensä kylä on saanut siellä olevasta Halikon Isosta Pappilasta, entisestä kirkkoherran virka-asunnosta. Pappilasta on löydetty kolme kivikautista asuinpaikkaa. Nykyisin Pappilan maille on syntynyt Etu- ja Taka-Pappilan omakotialueet.^[7]

Halikon kirkonkylää.

Lähteet

• Turun maakuntamuseon Sarakum-projekti: Halikon kulttuuriympäristö ja arvot, Turun maakuntamuseo, 2005.

Viitteet

1. Halikon kirkonseutu Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
2. Kartta: Halikon kirkonseutu Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. Arkistoitu 11.1.2014. Viitattu 2.10.2010.
3. Sarakum-projekti s. 206.
4. Bia:50 Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni (Halikko-Huittinen) (A9 Halikko) Maanmittaushallituksen uudistusarkisto: Digihakemisto. Viitattu 5.1.2024.
5. Sarakum-projekti, s. 166.
6. Sarakum-projekti, s. 102.
7. Sarakum-projekti, s. 148–150.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Halikon kirkonkylä Wikimedia Commonsissa

• Kuvia Halikosta ja sen kehityksestä

Suomen entisten kuntien (ml. nykyisten kuntien aiemmat) hallinnolliset keskukset

Etelä-Karjala: Akonpohja (Saari) • Joutsenon kirkonkylä • Lauritsala • Miettilä (Rautjärvi vuoteen 1972) • Niukkala (Uukuniemi) • Nuijamaa • Vainikkala (Lappee) • Ylämaan kirkonkylä Etelä-Pohjanmaa: Alahärmän kirkonkylä • Jalasjärven kirkonkylä • Jurvan kirkonkylä • Kortesjärven kirkonkylä • Keskikylä (Lehtimäki) • Nurmon kirkonkylä • Peräseinäjoen kirkonkylä • Törnävä (Seinäjoen mlk) • Töysän kirkonkylä • Ylihärmän kirkonkylä • Ylistaron kirkonkylä Etelä-Savo: Anttolankylä • Haukivuoren asemanseutu • Jäppilän kirkonkylä • Kerimäen kirkonkylä • Naarajärvi (Pieksämäen mlk/Pieksänmaa) • Punkasalmi (Punkaharju) • Rantakylä (Mikkelin mlk) • Ristiinan kirkonkylä • Savonrannan kirkonkylä • Suomenniemen kirkonkylä • Virtasalmen kirkonkylä Kainuu: Teppana (Kajaanin mlk) • Vuolijoen kirkonkylä Kanta-Häme: Hattelmala* (Vanaja) • Hauhon kirkonkylä • Hätilä (Hämeenlinnan mlk) • Iittala (Kalvola) • Kojo (Koijärvi) • Lammin kirkonkylä • Rengon kirkonkylä • Suotaala (Tyrväntö) • Syrjäntaka (Tuulos) Keski-Pohjanmaa: Kirkonmäki (Kaarlela) • Knivsund (Öja) • Kälviän kirkonseutu • Lohtajan kirkonkylä • Ullavan kirkonkylä Keski-Suomi: Asemakylä (Pihlajavesi) • Halli (Kuorevesi) • Honkola (Äänekosken mlk) • Jämsänkosken keskustaajama • Konginkangas • Korpilahden kirkonkylä • Koskenpää • Leivonmäen kirkonkylä • Pylkönmäen kirkonkylä • Sumiaisten kirkonkylä • Suolahden keskustaajama • Säynätsalo • Vaajakoski* (Jyväskylän mlk) Kymenlaakso: Anjala • Elimäen kirkonkylä • Haapasaari • Helilä (Karhula ja Kymi) • Jaalan kirkonkylä • Keltakangas (Sippola vuodesta 1966/Anjalankoski) • Kuusaa (Kuusankoski) • Sippola • Summa* (Vehkalahti) • Valkealan kirkonkylä Lappi: Isokylä* (Kemijärven mlk) • Karunki • Kiviranta (Alatornio) • Saarenkylä* (Rovaniemen mlk) • Turtola Pirkanmaa: Eräjärvi • Huittula (Sääksmäki) • Karkku • Kiikka • Kiikoisten kirkonkylä • Kurun kirkonkylä • Kämmenniemi (Teisko) • Luopioisten kirkonkylä • Länkipohja (Längelmäki) • Messukylä • Pehula (Keikyä/Äetsä) • Pohja (Kuhmalahti) • Pohjakylä (Suodenniemi) • Sahalahden kirkonkylä • Siuro (Suoniemi) • Sorila (Aitolahti) • Tottijärvi • Uotsola (Mouhijärvi) • Viialan kirkonkylä • Viljakkalan kirkonkylä • Vilppulan asemanseutu Pohjanmaa: Alaveteli • Bergö • Björköby • Jepuan asemanseutu • Koivulahti • Lapväärtti • Lillby (Purmo) • Maksamaan kirkonkylä • Munsala • Oravaisten kirkonkylä • Petolahti • Pirttikylä • Raippaluoto • Siipyy • Teerijärvi • Tiukka • Vähänkyrön kirkonkylä • Ylimarkku • Ähtävä Pohjois-Karjala: Enon kirkonkylä • Hammaslahti (Pyhäselkä) • Kesälahden kirkonkylä • Kiihtelysvaaran kirkonkylä • Kuusjärvi • Pankakoski* (Pielisjärvi) • Porokylä (Nurmeksen mlk) • Tuupovaaran kirkonkylä • Uusikylä (Värtsilä) • Valtimon kirkonkylä Pohjois-Pohjanmaa: Asemakylä (Kuivaniemi) • Haukiputaan kirkonkylä • Himangan kirkonkylä • Kestilän kirkonkylä • Kiimingin kirkonkylä • Meijerinkylä (Temmes) • Oulunsalon kirkonkylä • Paavola • Pattijoen kirkonkylä • Piippolan kirkonkylä • Rantsilan kirkonkylä • Rautio • Revonlahti • Salonkylä (Saloinen) • Siikajoenkylä • Säräisniemi • Vihannin kirkonkylä • Yli-Iin kirkonseutu • Ylikiimingin kirkonkylä Pohjois-Savo: Juankosken kirkonseutu • Kangaslammin kirkonkylä • Karttulan kirkonkylä • Maaningan kirkonkylä • Muuruveden kirkonkylä • Melalahti (Riistavesi) • Nilsiän keskustaajama • Säyneinen • Varpaisjärven kirkonkylä • Vehmersalmen kirkonkylä Päijät-Häme: Artjärven kirkonkylä • Heinolan kirkonkylä (Heinolan mlk) • Hämeenkoski • Nastolan kirkonkylä Satakunta: Ahlainen • Eurakoski (Kiukainen) • Hinnerjoki • Honkajoen kirkonkylä • Kangas (Kullaa) • Kauvatsa • Kepola (Köyliö) • Kodisjoen kirkonkylä • Koskenkylä (Honkilahti) • Lapin kirkonkylä • Lavian kirkonkylä • Luvian kirkonkylä • Noormarkun kirkonkylä • Pihlava (Porin mlk) • Uotila* (Rauman mlk) • Vampulan kirkonkylä Uusimaa: Bromarv • Etelä-Haaga (Haagan kauppala) • Gammelbacka* (Porvoon mlk) • Hyvinkäänkylä (Hyvinkään mlk) • Karjaan keskustaajama • Karjalohjan kirkonkylä • Kulosaari • Liljendalin kirkonkylä • Malmi (Helsingin mlk vuoteen 1945) • Munkkiniemi (Huopalahti) • Nummen kirkonkylä (Nummi/Nummi-Pusula) • Patola (Oulunkylä) • Pernajan kirkonkylä • Pohjankuru • Pusula • Ruotsinpyhtään kirkonkylä • Sammatin kirkonkylä • Tenhola • Vihdin kirkonkylä • Virkkala* (Lohjan kunta) • Österby* (Tammisaaren mlk) Varsinais-Suomi: Alastaron kirkonkylä • Askaisten kirkonkylä • Halikon kirkonkylä • Hiittinen • Hirvikoski (Loimaan kunta) • Houtskarin kirkonkylä • Inkere (Pertteli) • Jakkula (Somerniemi) • Jäkärlä (Maaria) • Kaivola (Pertteli) • Kakskerta • Kalanti • Karppinen (Karjala) • Kiikalan kirkonkylä • Kitula (Suomusjärvi) • Kokkila (Angelniemi) • Korppoon kirkonkylä • Kuusisto • Kuusjoen kirkonkylä • Lammala (Västanfjärd) • Lemun kirkonkylä • Lokalahti • Mellilän asemanseutu • Merimaskun kirkonkylä • Metsämaa • Mietoisten kirkonkylä • Muurlan kirkonkylä • Nauvon kirkonkylä • Norrby (Iniö) • Paattinen • Palva (Velkua) • Perniön kirkonkylä • Piikkiön kirkonkylä • Pyhämaa • Rantola (Karuna) • Rymättylän kirkonkylä • Särkisalon kirkonkylä • Taalintehdas (Dragsfjärd) • Tarvasjoen kirkonkylä • Toija (Kisko) • Vahdon kirkonkylä • Yläneen kirkonkylä Luovutetut alueet: Kirkkoranta (Muolaa) • Kyyrölä • Parkkina (Petsamo) • Pölläkkälä (Äyräpää) • Salmi • Soanlahti • Suurkylä (Suursaari) • Säkkijärvi • Tenkalahti (Käkisalmen mlk) • Virkkilä (Vuoksela) Tähdellä (*) merkityt ovat olleet kuntien suurimpia asutuskeskuksia sellaisissa tapauksissa, että kunnantalo on sijainnut viereisessä kaupungissa tai kauppalassa.

Katso myös: Luettelo Suomen taajamista • Luettelo Suomen kunnista