Suomen Sydänliitto

Suomen Sydänliitto ry – Finlands Hjärtförbundet rf (lyhyemmin Sydänliitto) perustettiin 24. helmikuuta 1955, aluksi nimellä Sydäntautiyhdistys – Hjärtsjukdomsföreningen ry. Yhdistys muutti nimensä 21. kesäkuuta 1956 muotoon Sydäntautiliitto – Hjärtsjukdomsförbundet ry. Vuoden 2000 alusta lähtien järjestö on tunnettu nimellä Suomen Sydänliitto ry. Sydänliitto on Euroopan vanhin ja maailman toiseksi vanhin sydänjärjestö. Suomen Sydänliiton pääsihteeri on Marjaana Lahti-Koski. Hallituksen puheenjohtajana toimii Panu Routila.

Suomen Sydänliitto ry
Finlands Hjärtförbundet rf
Perustettu	1955
Toimiala	potilasjärjestö
Kotipaikka	Helsinki
Toiminta-alue	valtakunnallinen
Puheenjohtaja	Panu Routila
Aiheesta muualla
Sivusto
Infobox OKNimi-testi OK

Suomen Sydänliitto tarjoaa tietoa terveydestä, tukea elämäntapamuutoksiin ja apua toipumiseen.

Liittoon kuuluu 14 sydänpiiriä ja 190 paikallista sydänyhdistystä, joissa toimii noin 60 000 henkilöjäsentä, sekä kolme valtakunnallista jäsenjärjestöä: Sydänlapset ja -aikuiset, Sydän- ja keuhkosiirrokkaat Syke ry ja Karpatiat ry.

Suomen Sydänliitto on SOSTEn jäsenjärjestö.

Sydänliiton tavoitteet

Suomen Sydänliiton strategia, Yksi sydän - sydänterveys yhteiskuntapolitiikassa, valmistui vuonna 2011.

Tavoiteltu tulevaisuus

• Ihmisillä on oikeus elää terveyttä edistävässä ympäristössä
• Ihmiset toimivat aktiivisesti oman terveytensä hyväksi
• Ihmiset saavat tarvitsemansa hoidon oikea-aikaisesti ja tasa-arvoisesti
• Terveys, hyvä hoito ja sosiaalinen turvallisuus ovat arvovalintoja. Näissä tasa-arvo toteutuu riippumatta sukupuolesta, asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta ja etnisestä taustasta
• Arvovalinta tarkoittaa sitä, että kestävä, laadukas ja aineeton hyvä määräävät valinnan, ei lyhyen aikavälin tehokkuuden tavoittelu

Tavoitellun tulevaisuuden edellytykset

• Ihmisellä on mahdollisuus helposti tehdä tervettä elämää tukevia valintoja
• Ihminen ottaa kykyjensä mukaan vastuun omasta ja läheistensä terveydestä eikä päivittäiset elämäntavat kuormita kohtuuttomasti terveyttä
• Terveys on kansalaistaito ja osa ammattitaitoa kaikissa ammateissa
• Verotus- ja hintapoliittiset ratkaisut kannustavat terveyttä tukeviin valintoihin
• Julkishallinnon päätöksenteko ja ohjausjärjestelmä mahdollistavat ja tukevat terveyttä ja hyvän hoidon järjestämistä
• Julkinen terveydenhuollon palvelujärjestelmä ja muut terveydenhuollon palvelut toimivat hyvin.
• Terveydenhuollon ammattihenkilöiden tiedot, taidot ja menetelmät ovat laadukkaita ja ajan tasalla

Sydänliitto pyrkii yllä oleviin tavoitteisiin vaikuttamalla päätöksentekoon eri tasoilla, tekemällä itse ja toimimalla yhteistyössä julkisen terveydenhuollon, valtimoterveyskumppanien ja muiden yhteistyötahojen ja toimijoiden kanssa.

Liittohallitus

Sydänliiton hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi kaksitoista jäsentä, jotka valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Jäsenistä neljä on vuosittain erovuorossa. Sääntöjen mukaan hallituksen jäsen voi olla tehtävässään yhtäjaksoisesti enintään kuusi kalenterivuotta.

Yksi elämä -hankekokonaisuus

Yksi elämä on Aivoliiton, Suomen Diabetesliiton ja Sydänliiton hankekokonaisuus, jonka tavoitteena on edistää valtimoterveyttä. Toimintaa rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus.

Yksi elämä sisältää useita osahankkeita, jotka ajoittuvat vuosille 2012–2017. Tarkoituksena on vaikuttaa yksittäisiin kansalaisiin, yhteisöihin, terveydenhuoltoon ja koko yhteiskuntaan siten, että kansan terveys paranee. Yksi elämä -hankkeet pyrkivät siihen, että ihmiset tahtovat edistää omaa terveyttään ja tietävät saavansa tarvittaessa hyvää hoitoa.

Päätavoitteet

• tukea terveyttä läpi elämän
• ehkäistä valtimosairauksia ja edistää varhaista diagnosointia
• ajaa kuntoutuksen ja vertaistuen sisällyttämistä kiinteäksi osaksi sairauksien hyvää hoitoa

Päämääränä on väestön terveydentilan koheneminen suhteessa nykyisiin ennusteisiin - tasa-arvoisesti iästä, sukupuolesta, terveydentilasta, asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta ja etnisestä taustasta riippumatta

Keskeiset toiminnot ovat

• monipuolinen terveysviestintä
• työkalutyyppisten menetelmien, koulutussisältöjen, julkaisujen ja ohjeistusten tuottaminen

Tapahtumia ja toimintaa

Sydänsunnuntaita alettiin viettää 1950-luvulla. Päivän kohokohtana oli suuri pääjuhla, jossa oli arvovaltaista kutsuvierasjoukkoa. Sydänviikko syntyi vuonna 1990 Sydänsunnuntain pohjalta. Sydänviikko on sydänyhdistysten toimintaviikko, jolloin vapaaehtoistoimijat järjestävät tapahtumia.

Maailman sydänpäivää vietetään 29. syyskuuta. Maailman Sydänpäivää koordinoi Maailman sydänjärjestö (World Heart Federation).

Sydänliitto on 70-luvun lopulta lähtien järjestänyt kuntoutuskursseja sydänpotilaille. Sydänliitolla ei ole omia kuntoutuslaitoksia, vaikka se on Suomen suurin sydänkuntoutuksen järjestäjä.

Sydänliitto on vuodesta 2009 alkaen laajentanut toimintaansa pienempiin sydänsairausryhmiin. Järjestö on ollut kansallisen Harvinaiset-verkoston jäsen alkuvuodesta 2009. Harvinaiset-verkosto on 17 jäsenjärjestön ja säätiön muodostama verkosto joka tekee yhteistyötä harvinaisten sairaus- ja vammaryhmien hyväksi.

Sydänpiirit ja sydänyhdistykset järjestävät muun muassa terveysmittauksia ja -neuvontaa, luentoja, vertaistuki- ja liikuntaryhmiä sekä retkiä ja matkoja.

Hankkeet, menetelmät ja järjestelmät

• ITE-itsearviointi
• Neuvokas perhe
• Osaava potilas
• OTA-ohjauskartta
• Pieni päätös päivässä
• Punainen
• Sydänmerkki
• Tulppa-avokuntoutus
• Tunne pulssisi

Julkaisut

Suomen Sydänliitto julkaisee potilasoppaita ja terveyden edistämisen aineistoja. Sydänliiton jäsenlehti Sydän on ilmestynyt vuodesta 1958. Vuoden 2007 alusta lehti on ilmestynyt myös verkkolehtenä.

Aiheesta muualla

• Sydänliitto
• Sydän-lehti
• Ylen Elävä arkisto: Joka toinen – Sydäntautiliiton valistuselokuva 1956