Suomen urheilu 1981 käsittelee vuoden 1981 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.
Urheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat:
Lisätietoja Sija, Urheilija ...
Sulje
Naisten listalla kuusi parasta olivat:
Lisätietoja Sija, Urheilija ...
Sulje
- Kiväärilajien Euroopan-mestaruuskilpailut 300 metrin matkalta käytiin 16.–18.6. Oulun Hiukkavaaran ampumaradalla. Kilpailuihin osallistui 81 ampujaa 12 maasta. Suomalaisista Mauri Röppänen voitti kultaa vapaakiväärin pystyammunnassa sekä Juhani Laakson, Kalle Leskisen ja Jyrki Lehtosen kanssa polviammunnan joukkuekilpailussa. Lisäksi Röppänen saavutti hopeaa vapaakiväärin täysottelussa ja Suomen joukkue pronssia täysottelun joukkuekilpailussa.[2]
- E-jollien maailmanmestaruuden Hoornissa, Alankomaissa voitti Tom Jungell ja hopealle sijoittui Henrik Eklund.[33]
- Kolmivarttitonnareiden maailmanmestaruuskilpailut (Three Quarter Ton Cup) käytiin 13.–26.7. Helsingin edustalla. Kilpailuihin osallistui 30 venekuntaa kuudesta maasta. Paras suomalaisvene oli kymmenenneksi sijoittunut Björn Ruokolahden kipparoima "Skidi".[34]
- Sisäratojen Euroopan-mestaruuskilpailuissa Grenoblessa, Ranskassa Arto Bryggare voitti kultaa 50 metrin aitajuoksussa Euroopan-ennätyksellä 6,47 s ja Reijo Ståhlberg kuulantyönnössä. Ståhlbergille mestaruus oli uran kolmas.[39]
- Yleisurheilun Euroopan cupin miesten välieristä yksi kilpailtiin 4.–5.7. Helsingin olympiastadionilla. Suomalaisista lajivoittoihin ylsivät Martti Vainio 10 000 metrin juoksussa, Arto Bryggare 110 metrin aitajuoksussa, Tommy Ekblom 3 000 metrin estejuoksussa, Olli Pousi kolmiloikassa, Markku Tuokko kiekonheitossa ja Pentti Sinersaari keihäänheitossa mutta pisteissä Suomi jäi kolmanneksi ja joutui Ateenassa, Kreikassa kilpailtuun B-finaaliin, josta saatu neljäs sija ei riittänyt nostamaan joukkuetta A-finaaliin. Suomen naisten joukkue sijoittui välierässä Edinburghissa, Skotlannissa neljänneksi sekä Pescarassa, Italiassa käydyssä B-finaalissa kuudenneksi.[40]
- Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5.
- Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 3: 1980–81. Oy Scandia Kirjat Ab, 1981. ISBN 951-9466-28-2.
Viitteet
Arponen, Antti O.: Visaiset valinnat – Vuoden urheilijat 1947–1996, s. 155. Suomen Urheilumuseosäätiö ja Urheilutoimittajain Liitto ry, 1997. ISBN 951-97170-1-3.
Siukonen & Ahola, s. 47–48
Siukonen & Ahola, s. 30–32
Eerola, Antti: Punapaidoista Huuhkajiksi – Suomen jalkapallomaajoukkueen historia, s. 236–238. Siltala, 2015. ISBN 978-952-234-250-8.
Lautela, Yrjö & Wallén, Göran: Rakas jalkapallo – Sata vuotta suomalaista jalkapalloa, s. 386. Teos, 2007. ISBN 978-951-851-068-3.
Lautela, Yrjö & Wallén, Göran: Rakas jalkapallo – Sata vuotta suomalaista jalkapalloa, s. 419. Teos, 2007. ISBN 978-951-851-068-3.
Siukonen & Ahola, s. 198–199
Siukonen & Ahola, s. 99–100, 200
Siukonen & Ahola, s. 208–209
Siukonen & Ahola, s. 42–44
Siukonen & Ahola, s. 154, 233
Siukonen & Ahola, s. 163, 233–234
Siukonen & Ahola, s. 107, 234
Siukonen & Ahola, s. 113, 234–235
Siukonen & Ahola, s. 79, 229
Siukonen & Ahola, s. 94–95, 229
Siukonen & Ahola, s. 146, 246
Siukonen & Ahola, s. 56–60
Siukonen & Ahola, s. 97, 265
Siukonen & Ahola, s. 87, 265
Siukonen & Ahola, s. 92–93, 284–285
Siukonen & Ahola, s. 54–56, 287