From Wikipedia, the free encyclopedia
Suomen poliisilla on useita tietojärjestelmiä.
Rikosrekisteri on Suomessa oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämä rekisteri, johon merkitään lähinnä vankeuteen tuomittujen tietoja rikoksista. Tietoja käytetään rikosoikeudellisia seuraamuksia varten ja lisäksi henkilön luotettavuuden tai henkilökohtaisen soveltuvuuden selvittämistä ja arviointia varten.
Työnantajalla on lain mukaan velvollisuus pyytää rikostaustaote nähtäväksi haettaessa lain tarkoittamiin, pysyväisluontoisesti alaikäisten parissa tehtäviin töihin. Lain tarkoituksena on suojella alaikäisten henkilökohtaista koskemattomuutta ja turvallisuutta. Laissa säädetään menettelystä, jolla alaikäisten kanssa työskentelemään valittavien henkilöiden rikostaustaa selvitetään.[1] Rikosrekisterilain tarkoittamassa rikostaustaotteessa lasten parissa tehtävää työtä varten näkyy myös tiettyjä sakkorekisteriin merkittyjä rikoksia: otteeseen merkitään tiedot myös sakkorekisteriin merkityistä sakoista, jotka on tuomittu lapseen kohdistuvista rikoksista tai seksuaalirikoksista.[2][3] Myös vapaaehtoistehtävän järjestäjällä on oikeus pyytää rikostaustaotetta, jos vapaaehtoisen tehtävät tapahtuvat alaikäisten parissa.[4] Eräissä tilanteissa voidaan vaatia turvallisuusselvitys, josta rikosrekisterissä olevat tiedot käyvät ilmi.
Rikosrekisteriin merkitään tiedot ratkaisuista, joilla henkilö on Suomessa tuomittu
Rikosrekisteriin merkitään myös tiedot ratkaisuista, joilla
Lisäksi rikosrekisteriin merkitään tiedot tuomioistuinratkaisuista, joilla Suomen kansalainen ja Suomessa pysyvästi asuva ulkomaalainen on ulkomailla tuomittu yllä olevassa luettelossa mainittua seuraamusta vastaavaan seuraamukseen.[5]
Rikosrekisteriin ei kuitenkaan merkitä tietoja
Muista kuin yllä luetelluista sakkorangaistuksista ja sakon muuntorangaistuksista ei tule merkintää rikosrekisteriin. Niistä tulee merkintä sakkorekisteriin.[6]
Rikosrekisteriin merkitäänlähde?
Oikeushenkilöstä ja sille tuomitusta yhteisösakosta merkitään rikosrekisteriin vastaavat tiedot. Kansalaisuuden sijasta merkitään oikeushenkilön kotipaikka, ja tietoa yhteisösakon maksamisesta ei merkitä.[5]
Rikosrekisteritietojen poistoaika määräytyy rangaistuksen ankaruuden mukaisesti.
Yksittäistä rangaistusta koskevaa tietoa ei poisteta, jos henkilöstä on rikosrekisterissä sellainen tieto, jota ei edellä olevien päätöskohtaisten sääntöjen mukaan vielä voida poistaa. Jos henkilö syyllistyy uusiin rikoksiin ennen aiemman rikosrekisterimerkinnän poistumista, kaikki hänestä rekisteröidyt tiedot säilyvät, kunnes ankarimman tuomion päätöskohtainen poistoaika on kulunut umpeen.lähde?
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Rekisteri tai henkilörekisteri ovat usein harhaanjohtavia termejä, koska nykyisin käytössä olevissa järjestelmissä on myös helppokäyttöisiä hakurajapintoja. Tällaisia TRIP-rekistereillä voidaan mitä tahansa parametrejä vapaasti yhdistellä eri rekistereiden välillä ja luoda tarvittaessa täysin määrittelemätön ja rekisterin käyttäjien laintulkinnan mukaan rekisteriksi luokittelematon koonti- tai henkilötietokanta kenestä tahansa. Näiden hakujen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä ei todellisuudessa voida valvoa eikä toiminnan epäkohtiin puuttuminen ole mahdollista.
Poliisin pitämä poliisiasiain tietojärjestelmä (PATJA) ei ole rikosrekisteri. Tähän järjestelmään kirjataan tiedot tapahtuneista rikoksista sekä tehdyistä rikosilmoituksista ja esitutkinnoista. Tallennettaviin tietoihin kuuluvat muun muassa epäiltyjen, todistajien ja asianosaisten henkilötiedot ja asiaan liittyvät seikat. Rekisteriin tallennetaan myös tiedot käytetyistä pakkokeinoista, takavarikoiduista esineistä sekä todistuskappaleista. Lisäksi tallennetaan tiedot kaikista etsintäkuulutetuista (ns. etsi- tai haku-rekisteri), liiketoimintakieltoon määrätyistä sekä lähestymiskiellossa olevista. Rikoksesta epäillyistä järjestelmään tallennetaan sormenjäljet, DNA-tunniste sekä mahdolliset muut tuntomerkit. Tiedot ovat haettavissa virkatehtävien suorittamiseksi tai turvallisuusselvityksien tekemiseksi. Vuodenvaihteessa 2013–2014 PATJAan lisättiin havaintotietojen rekisteri. Rekisteriin kirjataan rikolliseen toimintaan liittyviä havaintoja ja niitä säilytetään kuusi kuukautta. Kansalainen ei voi itse tarkistaa itsestään kirjattuja tietoja mutta tietosuojavaltuutetun kautta voi tarkastuttaa tietojen kirjaamisen lainmukaisuuden.[7]
Hallintoasiain tietojärjestelmään tallennetaan tiedot kaikista poliisin myöntämistä tai hylkäämistä luvista ja henkilötodistuksista. Myös ulkomaalaisten passitiedot ja muut vastaavat tiedot tallennetaan tähän järjestelmään. Usein vanhoista rikosasioista tehdään rikosilmoituksia, ja ilmoitusjärjestelmästä voidaan etsiä tietoja asian varmentamiseksi. Jos jutussa ei ole saatu selville epäiltyä, poistuu rikosilmoitus järjestelmästä vuoden kuluttua rikoksen syyteoikeuden vanhentumisesta. Muut poistuvat usein kahden, useimmiten viiden vuoden kuluttua.
Epäiltyjen tietojärjestelmä (Epri) sisältää tietoja henkilöistä, joiden on syytä epäillä syyllistyvän tai syyllistyneen rikokseen, josta voi seurata vankeutta. Myös rikokseen myötävaikuttavien henkilöiden tietoja voidaan kirjata rekisteriin, jos rikoksesta voi seurata yli kuusi kuukautta vankeutta tai kyseessä on huumausaineen käyttörikos. Henkilöstä tallennetaan rikostutkimus- tai rikostiedustelutiedot sekä henkilötiedot. Järjestelmää saavat käyttää vain rikostutkijat. Sen käyttöön on oikeus 1 400 henkilöllä. Rekisteriä käytetään 11 poliisilaitoksessa, keskusrikospoliisissa, suojelupoliisissa, Tullissa ja Rajavartiolaitoksessa.[8] Eduskunnan hallintovaliokunta antoi alkuvuonna 2015 lausunnon, jonka mukaan poliisin ohjeistuksessa, menettelytavoissa, koulutuksessa, sisäisessä valvonnassa ja valvonnan uskottavuudessa on paljastunut vakavia epäkohtia epäiltyjen rekisteriä tarkasteltaessa. Hallintovaliokunta edellytti myös, että sille annetaan viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä kattava selvitys poliisin käytössä olevien kaikkien henkilörekisterien toiminnasta ja tulevista toimenpiteistä.[9]
Poliisin tiedustelujärjestelmä (POTI) korvasi epäiltyjen tietojärjestelmän joulukuussa 2018. Eprin tiedot siirtyivät Potiin.[10][11] Käyttöönottoa tehtiin vaiheittain niin, että järjestelmä oli kaikkien poliisien käytössä vuoden 2019 lopussa. Poliisin lisäksi järjestelmää käytetään Tullissa, Rajavartiolaitoksessa ja Puolustusvoimissa.[12]
Suojelupoliisin toiminnallinen tietojärjestelmä sisältää tiedot tehdyistä turvallisuusselvityksistä sekä "tietoja, joita on tarpeen käsitellä oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtion turvallisuutta vaarantavien hankkeiden tai rikosten estämiseksi tai selvittämiseksi."[13]
Salaisten pakkokeinojen asianhallintajärjestelmä (SALPA) joka sisältää tietoja telepakkokeinoista, teknisestä tarkkailusta sekä sähköisen viestinnän tietosuojalain (561/2004) mukaisesta tiedonhankinnasta.[14]
Poliisi saa tietoja rekisteriinsä verkkoyhteyden avulla oikeushallinnolta, patentti- ja rekisterihallitukselta sekä useilta muilta viranomaisilta. Rekisteritietoja saa käyttää siihen tarkoitukseen, jota varten ne on järjestelmään tallennettu. Muita hyväksyttäviä käyttötarkoituksia ovat
Muille viranomaisille lähetetään tietoja niiden tehtävien suorittamiseksi. Tietoja saavat omaan alaansa liittyvissä asioissa muun muassa Puolustusvoimat, Tulli, rajavartiolaitos, ulkomaalaisviranomaiset, ajoneuvohallintokeskus ja haastemiehet.
Laajassa ja perusmuotoisessa turvallisuusselvityksessä Suojelupoliisi tai puolustusvoimat tarkastavat muun muassa kaikki poliisin tietorekisterit. Suppeassa selvityksessä tarkastetaan vain poliisiasian tietojärjestelmä.
Vanhat tiedot poistetaan eri järjestelmistä vaihtelevasti. Useimmat tiedot poistuvat alle kahdessa tai viidessä vuodessa merkitsemisestä tai asian päättymisestä. Poikkeuksen muodostavat vankeusrangaistukset, jotka poistuvat samaan tapaan kuin rikosrekisteristä. Sakot poistetaan rekisteristä viiden vuoden kuluttua tuomiosta. DNA-tunnisteet poistetaan vuoden kuluttua siitä, kun on rekisteröidyn syyttömyys epäiltyyn rikokseen on todettu. Epäiltyjen tietojärjestelmästä tiedot poistetaan kymmenen vuoden kuluttua viimeisestä merkinnästä. Suojelupoliisin järjestelmästä tiedot poistetaan 25 vuoden kuluttua viimeisen tiedon merkitsemisestä.
Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen Europol-yhteistyössä tietoja voidaan luovuttaa ulkomaille samoin perustein kuin kotimaassa. Interpol-yhteistyössä luovuttamissäännökset ovat hieman tiukemmat.
Poliisin rekistereistä säädetään henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetussa laissa (616/2019). Yksittäisiä rekistereitä ovat muun muassa seuraavat poliisin käytössä olevat rekisterit:
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.