Suomen Somalia-verkosto on aatteellisesti, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kattojärjestö Somaliassa kehitysyhteistyötä toteuttaville tai sitä suunnitteleville järjestöille. Verkosto toteuttaa ja tukee kehitysyhteistyöhankkeita ja tarjoaa palveluita jäsenjärjestöilleen ja muille vertaisyhteisöille niiden kotimaisen ja kansainvälisen toimintakyvyn edistämiseksi. Verkoston kotimaan toiminnan tavoitteena on lisätä erityisesti nuorten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia Suomessa.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Suomi tuki kehitysyhteistyötä Somaliassa jo 1980-luvulla mutta työ loppui Somalian sisällissotaan vuonna 1990. Samana vuonna Suomeen alkoi somalialaisten turvapaikanhakijoiden ryhmiä ja heidän määränsä on kasvanut myös perheenyhdistämisten ja täällä syntyneiden lasten ansiosta. Vuoden 2011 lopussa Suomessa oli yli 14 000 somalia äidinkielenään puhuvaa ihmistä. Eri puolilta Somaliaa kotoisin olevat somalialaiset ovat perustaneet Suomessa lukuisia yhdistyksiä, joiden tarkoituksena on edistää somalialaisten integroitumista Suomeen, lisätä maahanmuuttajataustaisten nuorten hyvinvointia tai tukea Somalian jälleenrakennusta ja kehitystä esimerkiksi terveys-, ympäristö tai ammattikoulutussektorilla.
Ajatus yhteistyöverkostosta, joka kehittäisiä erilaisten Somaliaan liittyvien ryhmittymien ja järjestöjen välistä yhteistyötä, heräsi vuonna 2003. Verkosto otti mallia rasisminvastaisesta RASMUS-verkostosta sekä kansainvälisestä Somalian avustustoimintaa Nairobissa koordinoivasta SACB-verkostosta. Suomen Somalia-verkosto perustettiin syksyllä 2004 ja sen toimintaa rahoitti vuosina 2005–2010 ulkoasiainministeriö Kansainvälisen Solidaarisuussäätiön kanssa tehdyllä konsulttisopimuksella. Suomen Somalia-verkosto ry rekisteröityi ja aloitti toimintansa itsenäisenä yhdistyksenä vuonna 2009. Verkoston toiminta on kasvanut vuosien varrella ja vuonna 2016 toimistolla työskentelee 3–4 työntekijää ja verkostossa toimii lukuisia vapaaehtoisia.
Yksi verkoston toiminnan tärkeimmistä tavoitteista on vahvistaa kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen toimintakykyä ja siten lisätä vaikuttavia kehitysyhteistyöhankkeita Somaliassa. Tätä työtä tehdään mm. tarjoamalla kehitysyhteistyöhön ja yhdistystoimintaan liittyvää hankeneuvontaa ja koulutusta. Verkosto myös koordinoi jäsenjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeita sekä vastaa yhteishankkeiden rahoitushauista, seurannasta ja raportoinnista.
Kehitysyhteistyön lisäksi verkosto myös viestii Somalian ja Afrikan sarve rauhaa ja kehitystä koskevista kysymyksistä. Verkosto järjestää mm. Somalia-aiheisia seminaareja ja laajemmalle yleisölle kohdennettuja tilaisuuksia. Toiminnasta tiedotetaan verkkosivujen, sosiaalisen median, uutiskirjeen, tapahtumien sekä Afrikan Sarvi -lehden avulla. Uudessa strategiassaan vuosille 2016–2018 verkosto painottaa myös erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämistä ja pyrkii löytämään uusia tapoja, joilla nuoria saadaan lisää mukaan järjestöjen toimintaan.
Suomen Somalia-verkosto julkaisee kahdesti vuodessa ilmestyvää Afrikan Sarvi -verkkolehteä. Lehti keskittyy Afrikan sarven maiden (Somalia, Djibouti, Eritrea, Etiopia, Sudan ja Etelä-Sudan) kehityskysymyksiin. Afrikan Sarven kirjoittajat ovat toimittajia, tutkijoita sekä suomalaisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita. Verkkolehdessä julkaistaan muun muassa taustoittavia, tutkimukseen perustuvia artikkeleita, matkakertomuksia, kolumneja, kuvauksia kehityshankkeista sekä Afrikan sarven maissa asuvien että diasporassa elävien elämää valottavia reportaaseja ja uutisia. Julkaisukielet ovat suomi, ruotsi ja englanti.
Afrikan Sarvi -lehden päätoimittajana toimii akatemiatutkija, dosentti Marja Tiilikainen, joka vastasi vuodesta 2010 kesäkuuhun 2015 saakka myös verkoston toiminnanjohtajan tehtävästä.
Suomen Somalia-verkostolla oli vuonna 2015 käynnissä kaksi yhteishanketta, jotka tähtäävät aavikoitumisen ehkäisemiseen: Sahansaho pohjoisessa ja keskisessä Somaliassa sekä Ramaad eteläisessä ja keskisessä Somaliassa. Verkosto toimii hankkeiden koordinoivana tahona. Tuleville vuosille on suunnitteilla ainakin yksi uusi yhteishanke joka toteutettaisiin suomalaisten ja somalialaisten yhteistyötahojen kanssa.
Sahansaho-hanke käynnistyi vuonna 2012, Ramaad vuonna 2014. Molemmissa hankkeissa on verkoston lisäksi mukana kolme yhteistyökumppania Suomesta ja kolme Somaliasta. Hankkeiden käytännön toteutuksesta vastaavat Somalian kumppanit ja rahoittajana toimii Suomen ulkoministeriö. Omarahoitusosuudesta vastaavat verkosto ja Suomen kumppanijärjestöt. Pysyvien vaikutusten aikaansaamiseksi molemmat hankkeet on suunniteltu kestämään 10 vuotta.
Sahansaho
Sahansaho-hankkeen pitkän tähtäimen tavoitteena on aavikoitumisen ehkäiseminen ja köyhyyden vähentäminen. Hankkeessa kolmelle projektipaikkakunnalle on rakennettu ympäristökeskukset, jotka toimivat yhteisöjen kohtaamispaikkoina. Ympäristökeskuksissa kasvatetaan ja istutetaan taimia sekä järjestetään koulutuksia, joissa tiedotetaan erilaisista tavoista suojella ympäristöä. Lisäksi hankkeessa testataan ympäristöystävällisiä liesiä ja aurinkokeittimiä.
Suomalaisista järjestöistä mukana ovat Puntland Community (PC), Sool, Sanaag and Hawd Development Association (SSHDA) ja Somali Social Development Association (SSDA). Somalialaiset kumppanuusjärjestöt ovat Homboboro Relief and Rehabilitation Organization (HRRO), Nomadic Development Organization (NDO) ja Tanaad Relief and Development Sahansaho-hankkeen täysipainoinen toteutus keskeytyi vuonna 2016 Suomen hallituksen kehitysyhteistyöleikkauksien vuoksi mutta osa toiminnoista on pystytty säilyttämään. Verkoston etsii aktiivisesti uutta rahoitusta Sahansaho-hankkeelle. Organization (TARDO).
Ramaad
Ramaad-hankkeen pitkän tähtäimen tavoitteena on edistää ympäristön kestävää kehitystä ja ihmisten hyvinvointia ehkäisemällä aavikoitumista ja metsäkatoa. Hanke lisää ympäristötietoisuutta, kehittää mahdollisuuksia vähentää puuhiilen käyttöä ja luo uusia yhteistyöverkostoja yli maa-, paikkakunta-, järjestö- ja klaanirajojen. Hankkeen puitteissa on koulutettu työntekijöitä ja valmisteltu paikallisten ympäristökeskusten perustamista. Tärkeä tavoite on myös kumppanijärjestöjen kapasiteetin vahvistaminen hankehallinnossa ja verkostoitumisessa. Suomalaiset kumppanijärjestöt hankkeessa ovat Gannaane, Sahed ja Suomi-Somalia Seura. Somalian kumppanijärjestöt ovat Action for Relief and Development (ARD), Agro-pastoral Charity Organisation (APCO) ja Sahal Healthcare and Development Association (SAHDA).
Verkosto on käynnissä vuosina 2015-2016 Ulkoasiainministeriön tukema viestintä- ja globaalikasvatushanke (VGK). Hankkeessa lisätään niin suuren yleisön kuin asiantuntijoidenkin tietoa, ymmärrystä ja osaamista Somalian ja yleisemmin Afrikan kehitystä ja rauhaa koskevista kysymyksistä.
Hankkeessa pyritään myös lisäämään erityisesti nuorten kiinnostusta kehityskysymyksiä ja kansalaistoimintaa kohtaan. Vuosien 2015-2016 aikana verkosto on järjestänyt nuorten viestintäpajoja, joiden tavoitteena on lisätä nuorten kiinnostusta Somalian rauhaa ja kehitystä koskevissa kysymyksissä. Nuoret laativat kouluttajien ohjauksessa lehtijuttuja mm. Afrikan Sarvi –lehteen ja sosiaaliseen mediaan. Viestintäpajojen tarkoituksena on antaa nuorille keinoja vaikuttaa esimerkiksi pakolaisuutta, kehitysyhteistyötä tai muita globaalikysymyksiä koskeviin asioihin ja osallistua itse tiedon tuottamiseen.
Verkoston tavoitteena on myös lisätä etenkin maahanmuuttajataustaisten nuorten vapaaehtoistyötä ja tätä kautta vaikuttamismahdollisuuksia suomalaisessa yhteiskunnassa.
Viestinnällisesti VGK-hankkeen aikana halutaan yleisellä tasolla tuoda esiin Afrikan sarvessa tapahtuvaa positiivista kehitystä sekä diasporan vaikuttavuutta alueella. Viestintäkanavina toimivat mm. Afrikan Sarvi-verkkolehti, uutiskirje sekä muu viestinnällinen toiminta, kuten verkoston Facebook-sivut osoitteessa www.facebook.com/somaliaverkosto. Vuosittain järjestetään myös kansainvälinen seminaari ajankohtaisesta aiheesta sekä elämykselliset Somalialaiset iltamat, joiden aikana on mahdollisuus tutustua somalialaiseen ruokaan ja kulttuuriin.
Verkosto toteuttaa aika ajoin myös muita, kuin varsinaisia kehitysyhteistyö tai viestintä- ja globaalikasvatushankkeita. Esimerkiksi loppuvuodesta 2015 verkosto toimeenpani yhdessä Solidaarisuuden kanssa tasa-arvohankkeen, jonka aikana jäsenjärjestöt oppivat sukupuolten välisestä tasa-arvosta yhdistystoiminnassa ja kehitysyhteistyössä. Lisäksi verkosto on toteuttanut Helsingin kaupungin rahoituksen turvin kehittämishankkeita ja on perustamassa useiden nuoriso-, kehitysyhteistyö- ja maahanmuuttajajärjestöjen kanssa verkoston koordinoimaa nuorten vapaaehtoisverkostoa.
Verkoston jäsenyys on avoinna kaikille järjestöille, jotka haluavat edistää yhdistyksen tavoitteita. Yksityishenkilöt voivat liittyä kannatusjäseniksi. Valtaosa verkostossa toimivista järjestöistä on Suomessa asuvien somalialaisten perustamia, mutta mukana on myös jo pitkään kehitysyhteistyötä Somaliassa tehneitä suomalaisia järjestöjä. Vuonna 2016 Suomen Somalia-verkostolla oli 28 jäsenjärjestöä:
- Berri-Somal Kehitys ry
- Gannaane ry
- Kanava Nuoriso ry
- Keetson ry
- Kirkon Ulkomaanapu
- Länsi-Helsinki Somaliyhteisö ry
- Lääkärin Sosiaalinen Vastuu ry
- Maahanmuuttajien työ, koulutus ja kulttuuri ry (MATYKO)
- Naisten ja nuorten xurijo ry
- Pohjois-Suomen somalialainen tukiyhdistys ry
- Puntland Community ry
- Puntland Society of Finland ry
- R3 - Maahanmuuttajanuorten tuki ry
- Sahan International Relief Association ry
- Sahed ry
- Solidaarisuus
- Somali Forum for Progress Finland ry
- Somali Reconstruction and Social Development ry (SORASOD)
- Somaliland Seura ry
- Somali Peace and Development Organization (Sopdo) ry
- Somali Social Development Association ry (SSDA)
- SOMEFIN ry - Somalian eteläisen alueen kehitysyhdistys
- Sool, Sanaag & Hawd Development Association ry (SSHDA)
- Suomi-Somalia Seura ry
- Suomen Itä-Afrikan tuki ry
- Taakuleeye Helping Hand ry
- Tekniikka elämää palvelemaan ry
- Viestintä- ja kehityssäätiö (VIKES)
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
