Suomen Moskovan-suurlähetystö

Suomen Venäjän-suurlähetystö (ven. Посольство Финляндии в России, Posolstvo Finljandii v Rossii) sijaitsee Venäjän pääkaupungissa Moskovassa. Suurlähettiläänä on toiminut Marja Liivala 1. syyskuuta 2024 alkaen.^[1]

Suurlähetystön pääsisäänkäynti

Suurlähetystö on osoitteessa Kropotkinski pereulok 15-17

Lähetystössä on henkilökuntaa 34 (vuonna 2023).

Suurlähetystörakennus

Suurlähetystön nykyinen rakennus vihittiin käyttöön Suomen itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta 1938 ja on Suomen ensimmäinen nimenomaan diplomaattiseksi edustustoksi rakentama talo. Samalla se oli ensimmäinen Neuvostoliiton pääkaupunkiin Moskovaan rakennettu ulkovaltojen edustusto^[2] ja on yksi harvoista funktionalismin tyylisuunnan rakennuksista Moskovassa toimien edelleen paljolti sellaisena kuin sen suunnittelija, arkkitehti Hilding Ekelund sen piirsi.

Talon suurta parveketta kutsutaan "Paasikiven komentosillaksi". Sisätiloissa koristeellisessa salissa ruokasalin ja ison salin välissä on kaksi Ilja Repinin maalausta ja kullatut 1900-luvun alun huonekalut. Huonekalut ovat tarinan mukaan peräisin Suomen suuriruhtinaskunnan aikaisesta ministerivaltiosihteerin residenssistä. Isossa salissa on nykyaikainen kalustus ja ruokasalissa on alkuperäinen arkkitehti Elli Ruuthin suunnittelema kalustus.^[2]

Talon valmistuttua henkilökunta asui lähetystöalueella. Talvisodan aikana rakennus oli tyhjillään ja Ruotsin valvonnassa, jatkosodan aikana siinä asui ruotsalaisia diplomaatteja ja sodan päätyttyä yhdysvaltalainen diplomaatti George F. Kennan.^[2]

Lähetystön pihalla oli viljelypalstoja sekä kanoja ja sikoja 1940-luvun loppupuolelta 1960-luvulle, jolloin henkilökunnalle alettiin vuokrata asuntoja muualta kaupungista.^[2]

Suurlähetystön lisärakennuksen rakentaminen alkoi Neuvostoliiton hajoamisen myötä ja vihittiin käyttöönsä keväällä 1996.^[2]

Edustustopäälliköt

Venäjä edustaja[3] vuodet asema Ahonen, AndersAnders Ahonen 1921 va. valtuutettu Järnefelt (diplomaatti), EeroEero Järnefelt (diplomaatti) 1921, 1922 va. asiainhoitaja Gyllenbögel, KarlKarl Gyllenbögel 1921–1922 Hackzell, AnttiAntti Hackzell 1922 lähettiläs Venäjä osa Neuvostoliittoa 1922–1991 Talvitie, HeikkiHeikki Talvitie 1991–1992 suurlähettiläs Mansala, ArtoArto Mansala 1993–1996 Lyra, MarkusMarkus Lyra 1996–2000 Nyberg, RenéRené Nyberg 2000–2004 Helenius, HarryHarry Helenius 2004–2008 Anttonen, MattiMatti Anttonen 2008–2012 Himanen, HannuHannu Himanen 2012–2016 Hautala, MikkoMikko Hautala 2016–2020 Helanterä, AnttiAntti Helanterä 2020–2024 Liivala, MarjaMarja Liivala[1] 2024 alkaen

Neuvostoliitto (1922–1991) edustaja[3] vuodet asema Hackzell, AnttiAntti Hackzell 1922–1927 lähettiläs Artti, PontusPontus Artti 1927–1930 Yrjö-Koskinen, AarnoAarno Yrjö-Koskinen 1931–1939 Ei diplomaattisuhteita 1939–1940 talvisodan takia Paasikivi, J. K.J. K. Paasikivi 1940–1941 lähettiläs Ei diplomaattisuhteita 1941–1945 jatkosodan takia Sundström, CayCay Sundström 1945–1953 lähettiläs Gartz, ÅkeÅke Gartz 1953–1954 1954–1955 suurlähettiläs Wuori, Eero A.Eero A. Wuori 1955–1963 Vanamo, JormaJorma Vanamo 1963–1967 Hallama, JaakkoJaakko Hallama 1967–1970, 1974–1982 Alholm, Björn-OlofBjörn-Olof Alholm 1970–1974 Karhilo, AarnoAarno Karhilo 1983–1988 Talvitie, HeikkiHeikki Talvitie 1988–1991

Katso myös

• Venäjän Helsingin-suurlähetystö

Lähteet

1. Valtioneuvosto, Ajankohtaista, Uutiset: Suurlähettiläsnimityksiä ja sivuakkreditointeja
2. Jussi Niemeläinen, Suomen valkoinen talo. Helsingin Sanomat 1.12.2013 s. C 10–11
3. Suomi ulkomailla, Venäjä, Suomi, Yh­teys­tie­dot, Suurlähetystö, Historia: Suomen edustustopäälliköt Moskovassa

Kirjallisuutta

• Jyrki Paloposki, Jussi Pekkarinen: Kolhoosi ja keidas. Moskovan suurlähetystörakennus 60 vuotta. Otava 1998. (Julkaistu venäjäksi 2005.)
• Mansala, Arto: Kohti kaaoksen pitkää yötä. Kolme kautta Moskovassa. WSOY, 2015. ISBN 978-951-0-40966-4

Aiheesta muualla

• Suomen Venäjän-suurlähetystö
• Kimmo Elo: Diplomaatti muistelee ja pohtii Venäjää. Kirja-arvostelu teoksesta Mansala, Arto: Kohti kaaoksen pitkää yötä. Kolme kautta Moskovassa. WSOY, 2015. (Agricolan kirja-arvostelut, 29.4.2015)