Stádas

Stádas on iirin kielen sana, joka tarkoittaa samaa kuin "status", "asema". Vuosina 2003–2004 käyty Stádas-kampanja vaati Irlannin hallitusta hakemaan iirille virallista asemaa (iir. stádas oifigiúil) yhtenä Euroopan unionin työkielistä. Irlanti oli tosin kuulunut Euroopan yhteisöön jo vuodesta 1972 saakka, mutta koska juuri liittymisen aikoihin iirin kielen kannatus oli vähimmillään Irlannissa ja esimerkiksi koulujen päästötodistusten pakkoiirivaatimuksista oltiin juuri tuohon aikaan luopumassa, Irlannin tuolloinen hallitus ei uskaltanut vaatia kielelle virallista asemaa. Iiristä tuli siksi yksi sopimuskielistä, mutta ei virallinen kieli. Tämä tarkoitti, että esimerkiksi Maastrichtin sopimus käännettiin iiriksi, mutta EU:n lainsäädäntöä ei.

Käytännössä tämä merkitsi muun muassa, että iiristä ei ollut samaa hyötyä kuin muista EU:n kansalliskielistä niille, jotka halusivat töihin EU:n elimiin. Tätä pidettiin iirinkielisyysliikkeen keskuudessa laajalti epäoikeudenmukaisena. Koska monet kielelle periaatteessa myötämielisetkin irlantilaiset ujostelivat häiritä EU:ta tällaisella asialla, muutosta ei kuitenkaan ryhdytty hakemaan ennen 2000-lukua.

Stádas-kampanjan suunnittelija oli Pádraig Ó Laighin, joka pitkään Kanadassa asuttuaan oli innostunut maan ranskalais-englantilaisesta kaksikielisyydestä ja näki sen mallina myös Irlannille. Kampanjan käytännön toteuttaja oli Aoife Ní Scolaí, iirinkielisyysliitto Conradh na Gaeilgen päätoimitsija ja kokenut lobbari, jonka johdolla liitto ryhtyi painostamaan Irlannin päättäviä elimiä toimintaan asiassa. Koska Gaeltachtin ministerinä toimi tuolloin tarmokas Brian Ó Cuív ja Euroopan parlamentissa istui syntyperäinen connachtilainen iirinpuhuja Seán Ó Neachtain, poliittinen ilmapiiri oli suotuisa muutokselle.

Kampanjaan osallistui näkyvästi myös uusi spontaanisti syntynyt nuorisojärjestö Na Gaeil Óga, Nuoret gaelilaiset, joka pyrki organisoimaan nuoria irlantilaisia riippumattoman iirinkielisyystoiminnan taakse sekä huolehtimaan iirin kielen näkyvyydestä muun muassa Irakin sodan vastaisissa mielenosoituksissa. Näin tarkoitus oli vastustaa iirin kielen huonoa imagoa konservatiivisen nationalismin ja Irlannin tasavaltalaisarmeijan terrorismin edustajana.

Kampanja huipentui 24. huhtikuuta 2004 Dublinissa pidettyyn suureen mielenosoitusmarssiin, An Lá Móriin eli Suureen päivään, joka keräsi viisi tuhatta osanottajaa. Marssi päättyi Molesworth Streetille Irlannin parlamentin eteen, missä muun muassa Pádraig Ó Laighin ja Nuorten gaelilaisten puheenjohtaja esiintyivät puhujina.

Useat paikalliset hallintoelimet ja lopulta myös Irlannin parlamentti julistivat tukeaan kampanjalle, ja heinäkuussa 2004 Irlannin hallitus antoi periksi: iirin kielelle haettiin virallista asemaa. 13. kesäkuuta 2005 Euroopan unionin ulkoministerit suostuivat yksimielisesti vaatimukseen. 1. tammikuuta 2007 alkaen iiristä tuli Euroopan unionin tasaveroinen virallinen kieli.