Insuliininkaltainen kasvutekijä

Insuliininkaltaiset kasvutekijät (engl. insulin-like growth factor, IGF) ovat hormoneja,^[1] joiden polypeptidirakenne on samankaltainen kuin insuliinilla. Insuliininkaltaiset kasvutekijät säätelevät muun muassa solunjakautumista.^[1]

IGF-1:n NMR-mittausten perusteella luotu rakennemalli

Insuliininkaltaiset kasvutekijät ovat insuliininkaltainen kasvutekijä 1 (IGF-1 tai IGF-I) ja insuliininkaltainen kasvutekijä 2 (IGF-2 tai IGF-II). IGF-1 on pääasiallisesti maksassa muodostuva kasvuhormonin vaikutusta välittävä peptidi.^[2]

Veren korkea IGF-1 -pitoisuus johtaa eläinten tavallista nopeampaan vanhenemiseen. Lyhyellä paastoamisella arvellaan olevan positiivisia terveysvaikutuksia siksi, että se alentaa kehon IGF-1-tuotantoa. ^[3]

Historia

Vuonna 1957 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että kasvuhormoni ei aiheuttanut ruston kasvua in vitro kuten ei myöskään veri sellaiselta koe-eläimeltä, jonka elimistö ei tuottanut kasvuhormonia. Normaalin koe-eläimen veri kuitenkin stimuloi kasvua. Tästä pääteltiin, että kasvuhormoni vaikuttaa rustoon jonkin muun tekijän kautta. Tästä tekijästä alettiin käyttää nimitystä somatomediini. Myöhemmin havaittiin, että somatomediinit ovat kaksi proteiinia, joiden aminohappojärjestys muistuttaa paljon proinsuliinin aminohappojärjestystä. ^[4]

Lähteet

1. Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 179. (5.–7. painos) WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8
2. Insuliinin kaltainen kasvutekijä (IGF-1), seerumista (Tutkimusohjekirja) huslab.fi. 19.9.2006. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Viitattu 6.8.2008.
3. The power of intermittent fasting 5.8. 2012. BBC. Viitattu 20.3.2013.
4. Boron, Walter F. ja Boulpaep, Emile L.: Medical Physiology, s. 1029. (Updated edition) Elsevier Saunders, 2005. ISBN 978-1-4160-2328-9 (englanniksi)

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.