suomalainen arkkitehti From Wikipedia, the free encyclopedia
Selim Arvid Lindqvist (19. toukokuuta 1867 Helsinki – 17. toukokuuta 1939 Pitäjänmäki) oli suomalainen arkkitehti. Hän oli jugend-tyylisuunnan tunnetuimpia edustajia Suomessa ja on suunnitellut lukuisia arkkitehtuuriltaan merkittäviä rakennuksia Helsinkiin.[1]
| Selim A. Lindqvist | |
|---|---|
 Arkkitehti Selim A. Lindqvist |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Selim Arvid Lindqvist |
| Syntynyt | 19. toukokuuta 1867 Helsinki |
| Kuollut | 17. toukokuuta 1939 (71 vuotta) Helsingin pitäjä |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | arkkitehti |
| Arkkitehti | |
| Koulutus | Teknillinen korkeakoulu |
| Merkittävät työt | Fazerin liiketalo, Lundqvistin liiketalo ja Aeolus-talo |
Lindqvistin lapsuudenperhe ei ollut varakas: hänen isänsä oli entinen vääpeli ja äiti piti leipomoa.[2]
Lindqvist aloitti arkkitehdinopintonsa 16-vuotiaana Polyteknillisessä opistossa (nyk. Teknillinen korkeakoulu). Lindqvistin aloittaessa opintonsa koulun pääopettajana toimi arkkitehti Frans Sjöström. Sjöströmin kuoltua 1885 hänen seuraajakseen tuli Gustaf Nyström. Lindqvist osallistui aktiivisesti opiskelijoiden toimintaan. Hän oli Teknologföreningenin varapuheenjohtaja ja toimitti yhdistyksen Arbetaren -lehteä. Lindqvist valmistui arkkitehdiksi vuonna 1888.[3][1]
Lindqvist työskenteli Kiseleff & Heikelin toimistossa ensin harjoittelijana ja Konstantin Kiseleffin kuoltua rakennusmestari-arkkitehti Elia Heikelin yhtiökumppanina vuosina 1888–1901, mutta perusti oman arkkitehtitoimiston vuonna 1888 pysytellen yksilöllisessä tyylissään.
Lindqvist toimi 1895 työpäällikkönä Venäjällä Nižni Novgorodissa ja hän oli Oy Granitin isännöitsijänä Hangossa 1896–1898. Lindqvist oli opettajana Ateneumissa 1902–1910. Hän toimi sitten Pitäjänmäen Puhelin Oy:n johtajana 1910–1926. Hän oli Pitäjänmäellä monissa luottamustehtävissä, muun muassa kansakoulun johtokunnan puheenjohtajana. [1]
Lindqvist oli ensimmäisiä teräsbetonin käyttäjiä Suomessa ja kantavan pilarin muotokielen kehittäjä. Lindqvistin töihin liitettiinkin toistuvasti sanonta "ensimmäistä kertaa Suomessa" hänen soveltaessaan suunnitelmiinsa uusia keksintöjä. Hän piirsi erityisesti liike- ja teollisuusrakennuksia, mutta myös huviloita ja asuintaloja. Teknisenä suunnitteluapuna Lindqvistillä oli insinööri Jalmar Castrén. Useita Lindqvistin piirtämiä merkittäviä rakennuksia on purettu. Esimerkiksi basaari-tyyppisistä rakennuksista on jäljellä vain Hietalahden kauppahalli.[4]
Tuotteliaana suunnittelijana tunnetun Lindqvistin suunnittelutöitä ovat muun muassa Lundqvistin liiketalo ja Villa Johanna Helsingissä. Lindqvist suunnitteli myös Helsingin kaupungin sähkö- ja kaasulaitokselle rakennuksia, kaksi kauppahallia, Kallion paloaseman, Helsingin raitioteiden kaikki uudet hallit, Maanviljelijäin Maitokeskuksen rakennuksen, Ravintola Luodon, Sailor Homen, Oy Merkuriuksen liikepalatsin, Mikkelin kaupungintalon, Hangon yhteiskoulun talon ja Kaukaalla selluloosatehtaan rakennuksia.[1]
Myös Helsingin Katajanokan asuinrakennukset Satamakatu 5 (1902–1903) ja Wellamo (1903–1904), Vyökatu 9, sekä Vuorilinna Kruununhaassa ovat Lindqvistin käsialaa.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
