helttasieniin kuuluva sienisuku From Wikipedia, the free encyclopedia
Seitikit (Cortinarius) on helttasieniin kuuluva suuri suku, joka on saanut nimensä jalan pinnalla olevasta seitistä, joka on jäänne helttoja peittäneestä suojuksesta. Kehnäsieni (Rozites caperata) on läheistä sukua seitikeille, ja toisinaan se luetaan niihin kuuluvaksi (Cortinarius caperatus). Sillä on kuitenkin jalassaan rengas toisin kuin seitikeillä, joilla on seittivöitä, joskin joidenkin seitikkien seittivöistä yksi, usein ylin vöistä, saattaa olla niin paksu, että kyseinen seittivyö voidaan tulkita myös renkaaksi. Suomessa kasvaa todennäköisesti ainakin 600 seitikkilajia. Vaarallisen myrkyllisiä seitikkilajeja ovat ainakin suippumyrkkyseitikki.
Seitikit | |
---|---|
Suippumyrkkyseitikki (Cortinarius rubellus) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Sienet Fungi |
Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
Alaluokka: | Agaricomycetidae |
Lahko: | Agaricales |
Heimo: | Cortinariaceae |
Suku: |
Seitikit Cortinarius (Pers.) Gray[1] |
Katso myös | |
Seitikkien joukossa on muutamia syötäviä, muutamia lankojen värjäykseen käytettäviä ja useita myrkyllisiä lajeja, joista muutamat ovat tappavia. Etelämpänä Euroopassa paikoin kasvavaa jättiseitikkiä (Cortinarius praestans), monivyöseitikkiä (Cortinarius triumphans) ja kehnäsientä (Cortinarius caperatus) käytetään ruoaksi. Näiden sekoittaminen myrkyllisiin lajeihin on johtanut useisiin kuolemantapauksiin, sillä maksa ja munuaiset eivät pysty suodattamaan seitikin myrkkyjä. Maksa ja munuaiset tuhoutuvat täydellisesti noin puolen vuoden päästä, jolloin kuolema on lähes väistämätön. Jos olet käsitellyt myrkkypitoisia seitikkejä, varo limakalvoja ja paikkoja, joista vuotaa verta tai on rupi.[ ]
Seitikkejä on aikojen kuluessa luokiteltu usealla eri tavalla muun muassa morfologisin ja mikroskooppisin tuntomerkein, ja nykyään on DNA-tutkimus tuomassa lajien välisiin sukulaisuussuhteisiin uutta tietoa. Suomessa kasvavat seitikit voidaan jakaa neljään alasukuun[2], jotka voidaan vielä jakaa sektioihin määrittämisen helpottamiseksi[3]:
Toisinaan on taksonomiassa käytetty myös alasukuja Sericeocybe, Leprocybe ja Dermocybe.[4]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.