Sammaleläimet
vedessä eläviä selkärangattomia eläimiä From Wikipedia, the free encyclopedia
Sammaleläimet (Bryozoa tai Ectoprocta) on yksi eläinkunnan pääjaksoista. Ne ovat vedessä eläviä, tavallisesti runkokuntia muodostavia selkärangattomia, jotka ovat sukua pikarimadoille. Ne muodostavat sammalmaisen peitteen esimerkiksi kiviin tai vesikasveihin. Runkokunnan eri yksilöt voivat olla kehittyneitä eri tehtäviin.
| Sammaleläimet | |
|---|---|
 Sammaleläimiä; keskellä oikealla Kulkusammaleläin, ylhäällä vasemmalla saman lajin statoblasti. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: |
Sammaleläimet Bryozoa Ehrenberg, 1831 |
| Synonyymit | |
|
|
| Luokat | |
|
|
| Katso myös | |
Lisääntyminen
Sammaleläimet lisääntyvät joko suvullisesti tai kuroutumalla. Erilajiset sammaleläimet ovat muodoiltaan hyvin erilaisia ja ne sekoitetaan usein muihin eliöihin, koralleihin tai fossilistoissa jopa leviin.
Fossiilit
Sammaleläimet ilmestyivät meriin viimeistään varhaisella ordovikikaudella. Niitä saattoi elää pehmeäkuorisina jo kambrikaudella.
Esiintymät
Sammaleläimet elävät yleensä merissä, mutta myös makeassa ja murtovedessä. Suomessa tavattavia sammaleläimiä ovat muun muassa Itämeressä elävä levärupi, sisävesien kulkusammaleläin sekä tulokaslaji hyytelösammaleläin.[1]
Suomessa esiintyvät lajit
Suomessa tavataan 11 lajia sammaleläimiä. Yhdysvalloista Itämereen levinnyt laji Conopeum chesapeakensis on tunnistettu viimeisimpänä, vuonna 2024[2].[3]
- Liuskasammaleläin (Conopeum chesapeakensis)
- Kulkusammaleläin (Cristatella mucedo)
- Levärupi (Einhornia crustulenta)
- Fredericella sultana
- Hyalinella punctata
- Paludicella articulata
- Hyytelösammaleläin (Pectinatella magnifica)
- Plumatella fruticosa
- Plumatella fungosa
- Rönsysammaleläin (Plumatella repens)
- Sormisammaleläin (Victorella pavida)
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.