Nastolan Aurinkolinna
entinen parantolarakennus Nastolassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Nastolan Aurinkolinna (alun perin Salpausselän parantola) on arkkitehti Wäinö Palmqvistin vuonna 1921 suunnittelema jugendlinna Lahdessa, Nastolan kirkonkylässä. Se rakennettiin alun perin luu- ja niveltuberkuloosia sairastavien lasten parantolaksi. Aurinkolinna on toiminut myös sotasairaalana, keskushermostovammaisten lasten sairaalana sekä hetken aikaa 1990-luvulla pakolaisten vastaanottokeskuksena. Päärakennusta remontoidaan parhaillaanmilloin? asuinkäyttöön, ja suurin osa rakennuksesta onkin otettu jo käyttöön vuokra- ja omistusasuntoina.
Palmqvist suunnitteli Aurinkolinnan vuonna 1921, ja suunnitelmia muutettiin ennen varsinaista rakentamista useaan otteeseen hankkeen koon kasvaessa. Rakennuksen suunnittelussa, sijainnissa ja muodossa näkyy sen käyttötarkoitus. Keuhkotaudin tärkeimpinä hoitokeinoina pidettiin potilaiden yleiskunnon kohottamista, raikasta ulkoilmaa (mistä syystä rakennuspaikaksi valikoitui mäntyvaltainen moreeniharju) ja runsasta auringonvaloa. Tarjotakseen maksimaalisen auringonvalon rakennuksen eteläjulkisivulle suunniteltiin suuret parvekkeet ja laaja ikkunapinta-ala. Nämä asiat leimaavatkin rakennuksen julkisivua. Rakennuksen muotokielessä Palmqvist on käyttänyt myöhäisjugendilaisia piireitä, mutta myös hänen monille muille töilleen yhteisiä piirteitä muun muassa klassismiin on nähtävissä. Rakennuksessa on nähtävissä useita erityisiä yksityiskohtia, esimerkiksi keskitornin ikkunoiden ympärillä, päätykolmioissa ja vaikkapa julkisivun parvekkeen balustradikaiteissa.[1]
Rakennushankkeen pääurakoitsijana toimi ruotsalainen rakennusliike Kreuger & Toll ja rakennusmestarina J. K. Koskinen.[2] Koskinen toimi pitkän uransa aikana urakoitsijana ja vastaavana rakennusmestarina Aurinkolinnan lisäksi useissa huomattavissa rakennushankkeissa ympäri maata. Hän oli myös Suomen Rakennusmestarien liiton Helsingin osaston perustaja[1]. Muita Kreuger & Toll:n merkittäviä kohteita Suomessa ovat olleet mm. Vanajanlinna Hämeenlinnassa, Nikolajeffin autopalatsi Helsingissä (tunnetaan nykyään Hankkijan talona) sekä Hartmanin talo Vaasassa.lähde?
Aurinkolinnan ulkoseinät ovat vähintään viisikerroksista massiivitiiltä, seinävahvuudeltaan n. 60-70cm. Linnan kivijalka ja eteläjulkisivun rappuset muodostuvat puolestaan suurista graniittilohkareista. Ulkopuolelta seinät ovat rapattuja ja keltaiseksi/valkoiseksi maalattuja. Päärakennukselle on annettu vuonna 1997 sr-1 suojelumääräys, jossa se todetaan rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti hyvin arvokkaaksi. Pää- ja sivurakennuksen ikkunat onkin uusittu vuonna 2014 Museoviraston valvonnassa ikkunoiden alkuperäistä ruutujakoa kunnioittaen. Asumiskäyttöön saneeraamisen vuoksi Aurinkolinnan huoneistojen talotekniikka on kaikilta osin uutta. Kiinteistö lämmitetään kaukolämmöllä, jota tuetaan poistoilmasta lämpöä talteenottavalla lämpöpumppujärjestelmällä. Asunnoissa on omat sisälämpötilan mittaamisella varustetut lämmönjakokeskuksensa, joita voidaan etähallinnoida asuntokohtaisten asumisolosuhteiden optimoimiseksi.lähde?
Hoitopaikkoja vuonna 1925 toimintansa aloittaneessa parantolassa oli rakennushetkellä 50–60. Vuosien 1927–28 laajennustöiden jälkeen hoitopaikkojen lukumäärä kasvoi 60:llä. Tällöin rakennettiin rakennuksen länsisiipi. Julkisivun keskellä sijaitseva torni kuului rakennuksen ensimmäiseen rakennusvaiheeseen ja sen ylimmässä kerroksessa sijaitsivat rakennuksen juomavesisäiliöt.lähde?
Tuberkuloosisairaalana parantola toimi 1960-luvulle asti. Talvisodan aikana, vuosina 1939–40 rakennuksessa toimi 9. Sotasairaala (150 sairassijaa). Jatkosodan aikana parantola oli osa 8. Sotasairaalaa. Vuodesta 1960 alkaen parantola toimi keskushermostovammaisten lasten sairaalana aina 1980-luvulle saakka. Toiminnasta vastasi Ronnin kehitysvammalaitos[3], jonka Nastolan yksikkö käsitti 100 hoitopaikkaa[4].
Parantolan omistajina ovat toimineet Vähävaraisten Keuhkotautisten Avustamisyhdistys, lääkintöhallitus ja valtio. Nykyisin parantolan pää- ja sivurakennukset (johtajalääkärin talo ja pesularakennus) ovat yksityisomistuksessa.lähde?
Kun rakennus jäi 1990-luvun alussa lyhyen aikaa kestäneen vastaanottokeskustoiminnan jälkeen tyhjilleen, Nastolan kunta harkitsi arvorakennuksen ostamista ja hyödyntämistä esim. lukiokäyttöön[5]. Rakennus pysyi kuitenkin tyhjillään valtion omistuksessa vuoteen 2005, jolloin liikemies Jorma Hellevaara osti sen.lähde?
Vuonna 2012 kiinteistö haettiin ulosottohuutokauppaan Ålandsbankenin toimesta, mutta huutokaupassa esitettyjä tarjouksia ei hyväksytty.[6] Kauppa kuitenkin toteutettiin 40 000 euron hinnalla pian huutokaupan jälkeen, jolloin ostajina olivat tasaosuuksin neljä yritystä: Codexo Oy, Musta Hevonen Oy, Hartman Fortress Oy ja JM-Puutyöt Oy perustettavan yhtiön lukuun.[7] Uudesta yhtiöstä tuli nimeltään Aurinkola Oy, joka jatkoi edelliseltä omistajalta kesken jäänyttä päärakennuksen kunnostamista asuinkäyttöön. Alkuvaiheessa saaneeraus keskittyi tärkeimpiin korjaustoimenpiteisiin, julkisivuremonttiin sekä B-rapun kesken jääneiden kuuden asunnon valmiiksi saattamiseen. Kiinteistön vanha irtaimisto oli hävitetty edellisen omistajan aikana ja muu irtaimisto myyty huutokaupalla ennen kiinteistön myyntiä 2012, joten saneeraus lähti liikkeelle puhtaalta pöydältä.lähde?
Kiinteistön saneerauksessa on pyritty säilyttämään vanhan rakennuksen tunnelmaa huomioiden samalla nykyaikaiset vaatimukset.[8] Jugendlinnan alkuperäiset massiviset balustradikaiteet oli turvallisuussyistä poistettu ja korvattu verkkoaidalla jo 1900-luvun puolivälissä. Uuden julkisivuremontin yhteydessä parvekkeiden kaidetolppia venytettiin ja niiden väliin lisättiin koristeelliset rautatolpat, jotta kaide olisi säännösten mukainen[9].
Vuonna 2016 Etelä-Suomen Sanomat järjesti äänestyksen Lahden kauneimmasta rakennuksesta. Aurinkolinna sijoittui kilpailussa toiselle sijalle, ollen samalla korkeimmalle sijoittunut asuinrakennus.[10] Iltalehden järjestettyä vuonna 2019 vastaavan Suomen laajuisen äänestyksen sijoittui Aurinkolinna 6. kauneimmaksi rakennukseksi, ja se oli jälleen asuinrakennuksista korkeimmalle sijoittunut kisaaja.[11]
Vuonna 2018 Lahden kaupungin Nastolan aluejohtokunta myönsi kiinteistön saneerauksesta vastanneelle As. Oy Nastolan Aurinkolalle Nastola-kunniakirjan alueen hyväksi tehdystä kulttuuriteosta.[12] Seuraavana vuonna tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi As. Oy Nastolan Aurinkolan hakemuksesta Aurinkolinnan saneeraustöiden johtajalle Erkki Pietilälle Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ritarimerkin.[13]
- Nastolan Aurinkolinnan kotisivu
- Nastolan Aurinkolinna Facebookissa
- Yle.fi: Jugendlinna muuttuu rapakuntoisesta luksusasunnoiksi
- ESS.fi: Aurinkolinnan kunnostus on edennyt mutta odotettua hitaammin
- ESS.fi: Valohoitoa keuhkotautiin - Tällaista oli elämä Salpausselän parantolassa
- ESS.fi: Jugendlinnan asuntoja valmistumassa myyntiin Nastolassa
- Sotasairaalat Lahden seudulla (Arkistoitu – Internet Archive)
- Päijät-Hämeen maakunnallinen inventointihanke MARY (Arkistoitu – Internet Archive)
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
