salbandyn versio, jota pelataan sähköpyörätuoleissa From Wikipedia, the free encyclopedia
Sähköpyörätuolisalibandy eli SPT-salibandy on vauhdikas ja taktinen joukkueurheilulaji, joka on suunniteltu erityisesti sähköpyörätuolia käyttäville urheilijoille. Vaikka lajissa käytetään salibandysta tuttua mailaa ja reikäpalloa, SPT-salibandy on itsenäinen laji, joka poikkeaa perinteisestä pystysalibandysta kenttäkoon, maalien ja sääntöjen osalta. SPT-salibandyssa korostuvat pelaajien tekninen osaaminen ja tuolin hallinta, ja taktiikoiden on sanottu muistuttavan enemmän koripalloa erityisesti blokkauksien ja pelikuvioiden osalta.[1] Laji soveltuu myös vaikeavammaisille pelaajille[2] ja on yksi harvoista korkean intensiteetin paraurheilulajeista, jotka soveltuvat useille erilaisille liikuntarajoitteille.
| Sähköpyörätuolisalibandy | |
|---|---|
 |
|
| Ensimmäinen ottelu | 1978 |
| Piirteet | |
| Tyyppi | Joukkuelaji, mailapeli, paraurheilu |
| Pelaajien määrä | 5 (maalivahti + 4) |
| Varusteet | Salibandymaila, salibandypallo, T-stick-maila, sähköpyörätuoli |
| Pelikenttä | Salibandykaukalo |
| Pelialue | 24–30 × 14–18 m |
| Peliaika | Kansainvälisissä peleissä 2 × 20 min, Suomen sarjoissa 2 × 15 min |
| Kilpailutoiminta | |
| Kansainvälinen kattojärjestö | International Powerchair Hockey Committee (IPCH) |
| Paralympialaisissa | Ei |
SPT-salibandyssä järjestetään säännöllisesti kansainvälisiä arvokilpailuja, ja se tarjoaa näyttävän esimerkin paraurheilun monipuolisuudesta.
SPT-salibandyn juuret ovat 1970-luvun alun Hollannissa, jossa sähköpyörätuolia käyttävät urheilijat aloittivat pelit ulkotiloissa käyttäen tennispalloa ja jääkiekkomailoja. Aluksi lajia harrastettiin epävirallisesti, mutta lajin suosion kasvaessa siitä kehittyi tarkoin säädelty sisäpeli. 1980-luvulla laji alkoi saada laajempaa huomiota, ja 1990-luvulla sen kansainvälinen suosio kasvoi, kun useissa maissa aloitettiin organisoitu kilpailutoiminta. SPT-salibandy rantautui Suomeen vuonna 1993, ja ensimmäiset viralliset maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Helsingissä vuonna 2004. Nykyään laji on osa monien maiden paraurheilutoimintaa ja sitä pelataan aktiivisesti Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. [3][4]
SPT-salibandyssa kentällä on viisi pelaajaa: neljä kenttäpelaajaa ja maalivahti. Pelaajat käyttävät erityisesti urheiluun suunniteltuja pelituoleja, jotka ovat tavallisia sähköpyörätuoleja kevyempiä ja ketterämpiä, jotta pelaajat voivat tehdä tarkkoja ja nopeita liikkeitä kentällä. Pelituolien maksiminopeus on rajoitettu 15 km/h, ja nopeusrajoituksen ylitys voi johtaa rangaistukseen, kuten punaiseen korttiin ja joukkueelle asetettavaan 5 minuutin jäähyyn.[5]
Pelaajat käyttävät fyysisen toimintakykynsä mukaan joko pyörätuoliin suoraan kiinnitettäviä T-stick-mailoja[2] tai lyhennettyjä ja kevennettyjä salibandy-mailoja. Ainakin yhdellä kenttäpelaajalla on oltava T-stick, ja maalivahti käyttää myös aina lähtökohtaisesti T-stick-mailaa.
Pelissä liiallinen fyysinen kontakti on kielletty, ja pallo ei saa nousta 20 cm korkeammalle. Pelin aikana saa tehdä vaihtoja rajoituksetta, mutta siten, etteivät vaihdot häiritse peliä.[6]
SPT-salibandykenttä on hieman tavallista salibandykenttää pienempi, mitoiltaan 24–30 metriä pitkä ja 14–18 metriä leveä[7], mikä tekee pelistä intensiivistä ja vaatii tarkkaa pelinlukutaitoa. Maalin leveys on 250 cm ja korkeus 20 cm.[8] Suomessa peliaika on 2 × 15 minuuttia ja kansainvälisissä otteluissa 2 × 20 minuuttia.[5]
Maalivahdin alue on rajattu alue maalin edessä, jossa vain maalivahti saa liikkua. Kenttäpelaajat eivät saa mennä tälle alueelle, eivätkä he saa koskettaa mailallaan alueella olevaa palloa omalla puolellaan tai vastustajan puolella. Jos hyökkäävä pelaaja rikkoo tätä sääntöä, tuomari voi katkaista pelin ja antaa pallon puolustavalle joukkueelle.
Jos pallo jää sähköpyörätuolin alle tai muuten jumittuu pyörätuoliin, kyseessä on ns. kuollut pallo. Tällöin tuomari laskee kolmeen antaen pelaajille mahdollisuuden saada pallo takaisin peliin. Jos pallo pysyy "kuolleena" laskennan jälkeen, peli katkaistaan, ja se jatkuu tuomarin ohjeiden mukaisesti.[9]
Pelaajille on myös käytössä pisteytysjärjestelmä, jonka avulla varmistetaan tasavertaiset mahdollisuudet eri liikuntarajoitteisille pelaajille. Pelaajien fyysinen toimintakyky arvioidaan ja pisteytetään asteikolla 0,5–4,5, jossa korkeammat pisteet osoittavat suurempaa toimintakykyä. Kentällä saa kansainvälisissä maaotteluissa olla kerrallaan korkeintaan 12 pisteen edestä pelaajia, mikä ohjaa joukkueiden pelaajavalintoja ja kenttäkokoonpanoja.
SPT-salibandyssä jokaisella pelaajalla on oma roolinsa, jotka vaikuttavat pelitaktiikkaan:
Kaikkien pelaajien yhteistyö on keskeistä, ja jokaisella roolilla on oma merkityksensä joukkueen toiminnassa. Tämä tekee SPT-salibandysta strategisen ja nopeatempoisen lajin, jossa jokaisen pelaajan panos on ratkaiseva pelin lopputuloksen kannalta.
Suomessa lajissa kilpaillaan kahdella sarjatasolla: SM-sarja ja Finlandia-sarja. Lajin maajoukkuetoiminta käynnistettiin vuonna 1998 [11], ja Suomi on menestynyt kansainvälisesti osallistumalla EM- ja MM-kilpailuihin, joissa mitaleista kilpailee nykyisin toistakymmentä maata. Arvokilpailut järjestetään neljän vuoden välein, ja ne ovat tärkeä osa SPT-salibandyn kehitystä ja näkyvyyttä maailmalla.
SPT-salibandyn maailmanmestaruuskilpailut ovat lajin arvostetuin kansainvälinen turnaus, jossa maailman parhaat sähköpyörätuolisalibandyjoukkueet kilpailevat mestaruudesta neljän vuoden välein. Ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Helsingissä vuonna 2004, ja laji on sen jälkeen laajentunut kattamaan edustajia Euroopan lisäksi myös Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta.
Vuonna 2026 Suomi isännöi jälleen maailmanmestaruuskilpailuja, jotka järjestetään Liikuntakeskus Pajulahdessa.[12]
Euroopan-mestaruuskilpailut ovat tärkeä alueellinen turnaus, joka tuo yhteen Euroopan parhaat joukkueet kilpailemaan mestaruudesta. EM-kilpailut järjestetään neljän vuoden välein, ja Alankomaiden joukkue on ollut tähän mennessä menestynein, voittaen kaikki tähänastiset turnaukset, aina ensimmäisistä, vuonna 2005 järjestetyistä kilpailuista lähtien.
Vuoden 2020 EM-kilpailut oli määrä järjestää Suomessa, mutta ne jouduttiin perumaan COVID-19-pandemian takia.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
