Ruusuritari

Ruusuritari (saks. Der Rosenkavalier) on Richard Straussin kolminäytöksinen ooppera, joka sai ensi-iltansa vuonna 1911 Dresdenin Hofoperissa. Teos oli harmonioiltaan perinteisempi kuin säveltäjän aikaisemmat oopperat, kuten Salome ja Elektra, ja siitä tuli suurmenestys. Se kuuluu yhä maailman eniten esitettyihin oopperoihin. Straussin Ruusuritari oli aikansa menestyksekkäin näyttämöteos.^lähde?

Der Rosenkavalier (Ruusuritari)
Alkuperäinen nimi	Der Rosenkavalier
Määritelmä	Kolminäytöksinen musiikillinen komedia
Säveltäjä	Richard Strauss
Libretto	Hugo von Hofmannsthal
Pohjautuu	Molièren Monsieur de Pourceaugnac ja Louvet de Couvrain Les amours du chevalier de Faublas teoksiin.
Tyylilaji	kolminäytöksinen komedinen ooppera
Kieli	saksa
Kantaesitys	26. tammikuuta 1911 Hofoper, Dresden
Aikajana Straussin oopperoista
Elektra Der Rosenkavalier Ariadne auf Naxos 1909 1911 1912
Infobox OK

Musiikista

Ruusuritarissa Strauss palaa Elektran osittaisesta atonaalisuudesta perinteiseen sointi- ja harmoniakuvaan. Kuuluisan hopearuusun sointivärin salaisuus on kolmen huilun ja kolmen sooloviulun, harpun ja celestan soittama korkea melodisista duurisoinnuista koostuva teema. Strauss käyttää oopperassaan kolme kertaa valsseja paroni Ochsin yhteydessä. Myös viittauksia Mozartin musiikkiin on löydetty. Myös nopeat tunteiden vaihtelut muistuttavat Mozartin oopperoita. Kolmannen näytöksen trioa pidetään yhtenä Straussin kauneimmista sävellyksistä. Säveltäjän toivomuksesta se soi hänen hautajaisissaan.

Tapahtumapaikka ja -aika

Wien, Maria Teresian ensimmäisten hallitusvuosien aikana noin vuonna 1750.

Hahmot

• marsalkatar, ruhtinatar Werdenberg (sopraano)
• paroni Ochs auf Lerchenau (basso)
• Octavian, kutsumanimeltään Quinquin, nuori aatelismies (mezzosopraano)
• von Faninal, rikas herrasmies (baritoni)
• Sophie, Faninalin tytär (sopraano)
• vanhapiika Marianne Leitmetzerin, seuraneiti (sopraano)
• Valzacchi, italialainen viehkeilijä (tenori)
• Annina, Valzacchin seuralainen (altto)
• poliisiviranomainen (basso)
• ruhtinattaren hovimestari (tenori)
• Faninalin hovimestari (tenori)
• notaari (basso)
• majatalon isäntä (tenori)
• laulaja (tenori)
• modisti (sopraano)
• eläinkauppias (tenori)
• 3 aatelista orpoa (sopraano, mezzosopraano, altto)
• 4 marsalkattaren lakeijaa (2 tenoria, 2 bassoa)
• 4 tarjoilijaa (tenori, 3 bassoa)
• 4 pientä lasta (4 sopraanoa)
• useita mykkiä rooleja

Juoniseloste

Robert Sterl: Ernst von Schuch kapellimestarina Ruusuritarin ensimmäisessä näytöksessä.

I Näytös

Nuoren ja komean Octavianin ja marsalkattaren aamuinen syleily keskeytyy odottamattoman vieraan saapuessa. Ruhtinattaren maalaisserkku Ochs von Lerchenau on löytänyt itselleen uuden morsiusehdokkaan ja tarvitsisi nyt nuorukaisen, joka suorittaisi kosinnan paronin puolesta. Octavian on valepukeutunut kauniiksi sisäköksi ja saa heti paronin huomion. Marsalkatar ehdottaa Octaviania paronin palvelukseen. Marsalkattaren aamuvastaanotto alkaa. Paikalle saapuu kaikenlaista väkeä. Ruhtinatar jää yksin huoneeseensa. Ruhtinatar huomaa oman maallisen katoavaisuuden merkityksen. Octavian ei ymmärrä rakastajattarensa tuntemuksia.

II Näytös

Faninalin palatsissa odotetaan ruususeremonian alkamista. Ruusuritari Octavian tulee ojentamaan hopearuusun paronin rakastetulle, Faninalin tyttärelle Sophielle ja samalla lumoutuu tämän kauneudesta. Sophien mielestä paroni käyttäytyy sopimattomasti ja hakee turvaa Octavianin luota. Nuoret syleilevät toisiaan. Paroni Ochs haastaa Octavianin kaksintaisteluun. Taistelussa paroni saa pienen haavan, mutta tekee siitä suuren numeron. Octavian häädetään ja Faninal määrää tyttärensä Sophien paronin vaimoksi. Valepukuinen sisäkkö-Octavian on keksinyt juonen Sophien pelastamiseksi. Paroni saa Octavianin kutsun tapaamiseen. Paroni menee ansaan ja uneksii uusista lemmenseikkailuista valssin tahdissa.

III Näytös

Majatalossa valmistellaan tapaamista. Octavian ilmestyy paikalle sisäköksi pukeutuneena ja varoo menemästä liian lähelle paronia, jottei paljastaisi itseään. Octavian on lähettänyt Faninalille viestin, jotta tämä saisi sulhasen kiinni itse teossa. Faninal saapuu ja näkee Ochsin todellisen luonteen ja peruuttaa häät. Ruhtinatar saapuu ja älyää tilanteen. Hän päästää irti Octavianista eikä asetu vastustamaan kahden nuoren rakastavaista liittoa.

Kuuluisia aarioita ja kohtauksia

• "Die Zeit, die ist ein sonderbar' Ding" – Marsalkatar, I näytös
• "Di rigori armato il seno" – Italialaisen laulajan aaria, I näytös
• "Mir ist die Ehre widerfahren" – Hopearuusun luovutus (Octavian ja Sophie), II näytös
• "Marie Theres'! / Hab' mir's gelobt" – Lopputrio (Octavian, marsalkatar, Sophie), III näytös
• "Ist ein Traum" – Loppuduo (Octavian, Sophie), III näytös

Lähteet

• Batta, András 2001. Ooppera – säveltäjät, teokset, esittäjät. Suomentaneet Elli Ainola, Sari Haataja, Anna Mäntynen, Juha-Pekka Niemelä, Annu-Sinikka Salminen. Espanja, Köneman Verlaggesellschaft mbH.

Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.