seututie Helsingissä From Wikipedia, the free encyclopedia
Hakamäentie (ruots. Skogsbackavägen) on Helsingissä sijaitseva katu, joka on ensisijaisesti liikenteen poikittaisyhteys Helsinginniemen pohjoisten kaupunginosien välillä. Se on ainoa toteutettu osa Pasilanväylää, jonka rakentamisesta on sittemmin luovuttu. Aiemmin Hakamäentie toimi valtion seututienä, ja vuoteen 2024 asti sen virallinen nimi oli Seututie 100. Asemakaavamuutoksen myötä Hakamäentie muuttui kaduksi ja sen omistus sekä ylläpito siirtyivät valtiolta Helsingin kaupungille.[1]
| Hakamäentie | |
|---|---|
| Skogsbackavägen | |
 Ilmalan liittymä |
|
| Tieluokka | katu |
| Omistaja | Helsingin kaupunki |
| Pituus | 2,6 km |
| Alkupiste | Käpylä |
| Päätepiste | Ruskeasuo (2,6 km) |
| Kaistaluku | vähintään 4 |
| Katso myös | Hakamäentie Commonsissa |
Hakamäentie johtaa Käpylästä Pasilan halki Haagaan. Idässä sen jatkeena on Vanhaankaupunkiin ja Lahdenväylälle johtava Koskelantie. Hakamäentien länsipäässä on Vihdintielle johtava tunneli ja eritasoliittymä, johon Helsingin keskustasta pohjoiseen johtava Mannerheimintie päättyy ja josta alkavat myös Hämeenlinnanväylä (valtatie 3) pohjoiseen ja Vihdintie (seututie 120) länteen. Hakamäentien varrella on joukko siltoja, jotka ylittävät pääradan, rantaradan ja siitä erkanevan, Ilmalan huoltoratapihalle johtavan radan. Tie ylittää siltaa pitkin myös Helsingin keskuspuistossa olevan laakson ja siellä kulkevat ulkoilutiet. Hakamäentie kulkee muun muassa Helsinki-hallin ja Ilmalan rautatieaseman ohi.
Hakamäentiellä on pääosin kolme autokaistaa suuntaansa, ja nopeusrajoitus on 60 kilometriä tunnissa.[2] Jalankulun ja pyöräilyn väylä on joillakin osuuksilla vain tien pohjoisreunassa. Hakamäentien liikennemäärä on noin 35 000–45 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.[3]
Hakamäentie valmistui alun perin kaksikaistaisena tienä vuonna 1976, mutta jo sen suunnitteluvaiheessa varauduttiin siihen, että tie tultaisiin myöhemmin leventämään nelikaistaiseksi. Vuonna 1979 päätettiin määrätä Hakamäentien kanssa risteävä Veturitie väistämisvelvolliseksi, jotta Hakamäentielle saadaan etuajo-oikeus.[4] 1980-luvun puolivälissä Hakamäentien liikennemääräksi oli laskettu hieman yli 24 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, ja sen todettiin olevan ruuhka-aikojen sijaan ”täynnä autoja koko päivän”.[5] Näihin aikoihin alettiin visioimaan Turunväylän ja Lahdenväylän yhdistävää poikittaisyhteyttä, jota kutsuttiin muun muassa nimillä Kehä 0, Pasilan orsi ja Pasilanväylä. 600 miljoonan markan arvioitua hintaa kuitenkin pidettiin jo alkuun mahdollisesti liian kalliina.[6]
Pasilanväylä oli Helsingin pohjoisen kantakaupungin poikki suunniteltu moottoritiemäinen väylä, joka olisi yhdistänyt Turunväylän ja Lahdenväylän. Pasilanväylän viimeinen yleissuunnitelma valmistui vuonna 1992. Suunnitelmassa Hakamäentie olisi muodostanut siitä osan. Hakamäentien lopullinen, alkuperäisiä suunnitelmia kevyempi toteutus ei kuitenkaan kaikilta osin tukenut yleissuunnitelman mukaista ratkaisua. Muu osa suunnitellusta tiestä olisi kulkenut suurimmaksi osaksi tunneleissa. Hanke sisälsi kolme tunnelia ja Hermannin rantatien jatkeen tunnelissa tielle asti, jolloin se olisi ristennyt eri tasossa tunnelissa Pasilanväylän kanssa.[7]
Pasilanväylän toteuttamisen yhteyteen suunniteltiin myös Tuusulanväylän alkukohdan siirtämistä Mäkelänkadun päästä Veturitielle. Hankkeiden yhteiskustannuksiksi arvioitiin useita satoja miljoonia euroja ja ne olisivat mahdollistaneet liikennemäärien kasvun kymmenillä tuhansilla ajoneuvoilla vuorokaudessa. Ympäröivän katuverkon, kuten muun muassa Mäkelänkadun liikennemäärät olisivat liikennesimulaatioiden mukaan säilyneet jotakuinkin entisellään, ellei niiden välityskykyä olisi laskettu esimerkiksi kaistoja poistamalla. Turunväylän tunnelointi väylän länsipäässä olisi saattanut mahdollistaa uutta rakentamista.
Vuonna 2006 alkaneen mittavan laajennushankkeen aikana tietä levennettiin 2+2/3+3-kaistaiseksi eritasoliittymillä sekä osin joukkoliikennekaistoilla varustetuksi tieksi kolmen kilometrin matkalta Lapinmäentien ja Vihdintien risteyksestä Mäkelänkadulle. Meluvalleja ja aitoja rakennettiin noin 3 kilometriä. Hankkeen tarkoituksena oli lisätä väylän välityskykyä ja parantaa liikenneturvallisuutta. Tien kaikki risteykset eli Mannerheimintien, Ilmalan, Veturitien ja Ratapihantien tasoliittymät muutettiin eritasoliittymiksi. Mannerheimintien alittava Hakamäentien länsipään 320 metriä pitkä tunneli Ruskeasuon bussivarikon kohdalla avattiin liikenteelle 2. kesäkuuta 2009, ja uudistettu Hakamäentie valmistui kokonaisuudessaan samana vuonna 23. syyskuuta. Rakennustyöt maksoivat noin sata miljoonaa euroa, josta Helsingin kaupunki maksoi kolmanneksen ja valtio kaksi kolmasosaa.[8][9]
Korkeasta hinnastaan huolimatta tien leventäminen ei tuonut helpotusta tietä vaivanneisiin ruuhkiin, vaan paikoitellen jopa pahensi niitä entisestään.[10] Hakamäentietä levennettäessä oli sen ruuhkautuminen molemmista päistään ennakoitavissa. On kuitenkin hankalaa arvioida, kuinka suurelta osin ympäröivän katuverkon ongelmat johtuvat Hakamäentien suurentuneesta välityskyvystä ja siitä aiheutuneesta lähiympäristön liikenteen kasvusta.[11] Jos noin 500 miljoonaa euroa maksavat tien laajennokset olisi toteutettu alustavien suunnitelmien pohjalta, vuonna 2035 tiellä olisi ennustuksien mukaan kulkenut lähes 100 000 autoa vuorokaudessa.[12]
Viimeistään 2020-luvulla Pasilanväylän rakentamisesta ollaan kokonaan luovuttu, sillä Väylävirastolla ei ole enää tieverkostollista intressiä yhdistää Turun- ja Lahdenväyliä Helsingin kantakaupungin alueella, eikä yksityisautoilun edistäminen moottoritiemäisillä väylillä ole Helsingin yleiskaavan tavoitteiden mukaista. Hakamäentielle laadittiin kaupungin ja Väyläviraston aiesopimuksen pohjalta vuonna 2023 asemakaavamuutos, joka muuttaa Hakamäentien yleisestä seututiestä kaupungin kaduksi. Asemakaava muuttaa ainoastaan Hakamäentien statuksen, eikä siten sisällä liikenteellisiä muutoksia. Kadun ylläpitokustannukset kaupungille kasvavat arviolta 1,1 miljoonaa euroa vuodessa.[3]
Helsingin kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi asemakaavamuutoksen 24. syyskuuta 2024, ja se astui virallisesti voimaan 14. marraskuuta samana vuonna.[1]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
