entisen Halikon kunnan keskusta, nykyään osa Saloa From Wikipedia, the free encyclopedia
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Halikon kirkonkylä on entisen Halikon kunnan keskusta. Kyseessä ei ole kuitenkaan kylä, vaan useiden kylien yhteen kasvanut alue. Halikon kirkonkylä onkin enemmän kansan suussa kulkeva käsite, jota ei ole tarkkaan rajattu. Yleisesti sen katsotaan itä–länsi-suunnassa alkavan entisestä Salon kaupungin rajasta ja loppuvan Halikonjokeen. Tilastollisessa taajamaluokituksessa Halikon kirkonkylä on kasvanut yhteen Salon keskustaajaman kanssa.
Halikon kirkon ympärille ei muodostunut laajaa asutusta omaksi kyläkseen, kuten yleensä vanhojen kirkkojen ympärille on rakentunut. Tämä johtui siitä, että kirkko rakennettiin Joensuun kartanon maille, joten kirkkoa ja pappilaa ympäröivät maat olivat Joensuun viljelykäytössä. Tilanne muuttui toisen maailmansodan jälkeen, kun valtio lunasti Joensuun maita Karjalan evakkojen asuttamiseksi. Kirkon ympäristöön rakennettiin paljon rintamamiestaloja, joista osa on myöhemmin purettu.
Kirkonkylän asutus kasvoi nopeasti, koska Salon kaupunki on lähellä. 1970-luvulla kylään rakennettiin useita kerrostaloja, yläkoulu ja lukio ja tiestöä ja kaavoitusta parannettiin. Kirkonkylän kasvu jatkuu edelleen: kerrostaloja on rakennettu vanhoille rintamamiestonteille keskustan tuntumaan ja esimerkiksi vanhalle torille. 2000-luvun alussa nousi 110-tien laitaan Salitunojan länsipuolelle Prismakeskus-niminen kauppakeskittymä. Sen läheisyyteen valmistui Salo Retailpark entiselle Salon ja Halikon raja-alueelle vuonna 2009.
Museovirasto on määritellyt Halikon kirkonseudun, johon kuuluu myös läheinen Rikalan muinaislinna Halikonjoen vastarannalla, yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[1][2]
Toijalan kylä on aivan entisellä Salon vastaisella rajalla. Kylä on peräisin varhaiskeskiajalta.[3] Toijalaan liitettiin vuonna 1919 Salon kauppalan vastaiset niin ikään varhaiskeskiaikaiset kylät Majala ja Nakola sekä Rintiön ja Valhojan yksinäistilat.[4] Valtaosa näistä alueista liitettiin Saloon vuonna 1932. Suurin osa kylän omakotitaloista Halikon puolella on tehnyt viime aikoina tilaa kerrostaloille. Kylässä sijaitsee kauppa ja päiväkoti. Salon puolelle jääneet osat ovat muuttuneet teollisuusalueeksi. Kyläalueen pohjoisosa on taajama-alueen ulkopuolella olevaa Salaisten kulmakuntaa.[3]
Putola sijaitsee Salitunojan itäpuolella ja Toijalan pohjoispuolella. Putolassa sijaitsi aikanaan Halikon postikonttori. Kantatilat Ylhäinen ja Rautio sijaitsevat yhä alkuperäisillä kylätonteillaan. Putola on kasvanut tasaisesti 1960-luvulta lähtien. Alueella on havaittavista jokaiselle vuosikymmenelle tyypillistä pientaloasutusta jo siirtoväen aikaisista tyyppitaloista 1990-luvun elementtitaloihin. Putola kaavoitettiin vuonna 1994, minkä jälkeen alue kasvoi nopeasti.[5]
![Thumb](#/media/Tiedosto:Halikko,_Pappila,_"Vanha_Pappila"_3.jpg)
Halikon ydinkeskusta kuuluu varhaiskeskiaikaiseen Kärävuoren kylään. Kylä lienee Halikon tiheimmin asuttua, ja siellä on päiväkoti, seurakuntatalo, kunnanvirasto ja toinen Halikon pappiloista, Pikkupappila. Kylä on saanut nimensä korkeasta mäestä, jonka päällä on linnamainen Halikon vesitorni. Kärävuoren kyläalue jatkuu koilliseen Kurun omakotialueen halki Salaisten Kirjastolaan asti. Salitunoja erottaa Kärävuoden Putolasta.[6]
Pappila sijaitsee aivan kirkonkylän pohjoislaidalla. Nimensä kylä on saanut siellä olevasta Halikon Isosta Pappilasta, entisestä kirkkoherran virka-asunnosta. Pappilasta on löydetty kolme kivikautista asuinpaikkaa. Nykyisin Pappilan maille on syntynyt Etu- ja Taka-Pappilan omakotialueet.[7]
