Hyvän Paimenen kirkko
kirkkorakennus Helsingissä From Wikipedia, the free encyclopedia
Hyvän Paimenen kirkko (vuoteen 2002 asti Pakilan kirkko) on Pakilan seurakunnan kirkko Helsingissä. Vuonna 1950 valmistunut kirkko on korjattu perusteellisesti ja laajennettu vuonna 2002. Piispa Eero Huovinen vihki uudelleen nimetyn kirkon käyttöön 1. joulukuuta 2002.
| Hyvän Paimenen kirkko | |
|---|---|
 Hyvän Paimenen kirkko on yhdistelmä eri aikakausien arkkitehtuuria. |
|
| Sijainti | Pakila, Helsinki |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Pakilan seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1950 |
| Suunnittelija |
Yrjö Vaskinen (1950) Sakari Siitonen (1973) Juha Leiviskä (2002) |
| Istumapaikkoja | 580 |
 |
|
Kirkko sijaitsee Länsi-Pakilassa Tuusulanväylän ja Kehä I:n kulmauksessa. Kirkkosalissa on 390 paikkaa ja seurakuntasalissa 190. Kirkon urut on rakentanut urkurakentamo Martti Porthan Oy vuonna 2003 ja niissä on 26 äänikertaa.[1]
Historiaa
Pakilan kirkko
Pienkirkkoyhdistys oli uurastanut jo usean vuosikymmenen ajan oman kirkon saamiseksi alueelle. Valtio pakkolunasti niin sanottujen kommunistilakien perusteella pakilalaiselta vasemmistoyhdistykseltä työväentalon vuonna 1932 ja näillä varoilla hankittiin nykyisen kirkon tontti. Kirkkoa päästiin rakentamaan Karjalan siirtolaisten muuton jälkimainingeissa vuonna 1950.[2] Kirkko vihittiin käyttöön 19. helmikuuta 1950.[3]
Tampereen Viinikan kirkosta tunnetun arkkitehti Yrjö Vaskisen suunnittelema kirkko rakennettiin lähinnä talkootyönä. Kirkon alkuperäiset 16-äänikertaiset urut ovat urkurakentamo Veikko Virtasen vuonna 1959 valmistamat.[4] Alttaritaulun, reliefin aiheella Hyvä Paimen, suunnitteli Yrjö Rosola.
Laajennus 1970-luvulla
Arkkitehti Sakari Siitonen suunnitteli vuonna 1973 kirkkoon laajennusosan, jossa sijaitsi sakasti, kanslia ja kerhotiloja. Pakilan alueen asukasmäärä jatkoi kuitenkin kasvuaan ja Pakilan kirkko alkoi käydä ahtaaksi. Pakilan seurakunnalla oli myös toinen kirkkorakennus, Paloheinän kirkko, mutta tarve suuremmalle kirkolle oli silti ilmeinen.[2]
Hyvän Paimenen kirkko
Uudelle kirkolle hankittiin tontti aivan vanhan kirkon vierestä. 1980-luvun lopulla arkkitehdit Olli Pekka Jokela ja Pentti Kareoja voittivat seurakuntayhtymän järjestämän kutsukilpailun uuden kirkon suunnittelusta, mutta lamavuosien takia hanketta ei lähdetty toteuttamaan. Laman jälkeen rakennushanke otettiin uudelleen esiin ja voittajahankkeen rinnalle kutsuttiin akateemikko Juha Leiviskä tutkimaan mahdollisuutta laajentaa vanhaa kirkkoa ja seurakuntataloa. Toteutettavaksi valittiin Leiviskän suunnitelma. Leiviskä otti työparikseen arkkitehti Pekka Kivisalon, jonka kanssa hän oli tehnyt yhteistyötä toteuttaessaan Vantaan Myyrmäen kirkkoa ja Kuopion Männistön kirkkoa.
Hanke toteutettiin vuonna 2002. Kirkkoa laajennettiin siten, että alkuperäisen kirkkotilan jatkeeksi rakennettiin sitä korkeampi ja leveämpi uusi kuoriosa, kaikki 50-luvulla rakennetut tilat peruskorjattiin ja 70-luvulla rakennettu laajennusosa valekellotapuleineen purettiin. Vanha kirkkosali nimettiin Paimensaliksi ja se pääsi käyttöön seurakuntasalina. Sali säilytettiin mahdollisimman alkuperäisen kaltaisena, alttaritaulu jouduttiin siirtämään sillä sen alkuperäinen sijaintiseinä purettiin. Vanhaa ja uutta kirkkosalia erottaa raskas moottoroitu seinä, jota siirtämällä salit voidaan yhdistää.
Kirkon uuden osan näkyvin elementti on kellotapuli. Arkkitehti toivoi 26-metristä tapulia, mutta se toteutui 19-metrisenä. Kelloja tapulissa on seitsemän, joista kaksi alkuperäisiä Roman kelloja vuodelta 1954 ja viisi Petit & Fritsenin kelloja vuodelta 2002.
Uuteen kirkkosaliin mahtuu istumaan 350 henkeä. Juha Leiviskälle tyypilliseen tapaan valaistus on tärkeä osa kirkkosalin henkeä. Alttaritauluna on Markku Pääkkösen 200 prismasta koottu tilataideteos Gabrielin siipi[5] ja salin ikkunat on suunnattu etelään niin että aurinko paistaa niistä jumalanpalveluksen aikaan.
Leiviskä ja Kivisalo suunnittelivat myös kirkon sisustuksen ja valitsivat taideteokset, muun muassa Juri Saarikosken maalauksia. Uudet alttaritekstiilit suunnitteli Agneta Hobin. Hänen taideteoksensa löytyy myös lastenkappelista.[2] Kuvanveistäjä Taisto Martiskaisen reliefi Sinapinsiemen on vanhan kirkon pääoven päällä.[1] Kuvanveistäjä Yrjö Rosolan Pakilan kirkkoon suunnittelema Hyvää Paimenta esittävä alttarireliefi valettiin uudestaan ja sijoitettiin seurakuntasalin eli vanhan kirkkosalin sivuseinälle[6].
Urkurakentamo Martti Porthan toimitti kirkkoon ranskalaistyyliset 26-äänikertaiset Andreas Silbermann -tyyliset urut. Suunnittelun lähtökohtana oli, että Ranskan klassisen ohjelmiston kaikki sävellystyypit voidaan soittaa uruilla ilman kompromisseja. Urkujen jakopillistöä on kasvatettu 1700-luvun hengen mukaisesti niin, että urut soveltuvat myös muuntyyppisten kappaleiden esittämiseen. Kirkon katosta riippuu akustointikankaita, jotka voidaan laskea alas kun kirkkosalia käytetään muun kuin perinteisen kirkkomusiikin esittämiseen.[1][2][7]
Marraskuussa 2006 Museovirasto esitti, että Pakilan kirkko suojeltaisiin. Kaupunkisuunnittelulautakunta totesi kirkon suojelluksi maaliskuussa 2007 rakennustaiteellisesti arvokkaana kirkkorakennuskokonaisuutena. Rakennuksen korjaus- ja muutostöitä tehtäessä tulee pyytää museoviraston lausunto.[8]
Toiminta
Hyvän Paimenen kirkko on Paloheinän kirkosta luopumisen jälkeen, kesäkuusta 2010 alkaen ollut Pakilan seurakunnan ainoa kirkkorakennus.[9] Kirkossa järjestetään viikoittain jumalanpalvelus.
Kirkolla toimii myös kaksi aikuisten kuoroa ja lasten karitsakuoro, lasten päivä- ja iltapäiväkerhot, pyhäkoulu ja paljon erilaisia kerhoja eri ikäryhmille. Kirkolla järjestetään myös erilaisia kursseja. [10]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
