Paksupäät[1][2] (Pachycephalosauria)[2] on sukupuuttoon kuollut rajakalloisten (Marginocephalia) ryhmään kuuluva osalahko, johon kuului linnunlantioisia kasvinsyöjädinosauruksia.[1][3][4] Ne elivät keskiliitukaudela aina myöhäisliitukaudella asti, jonka jälkeen kaikki lajit kuolivat liitukauden joukkotuhossa 65 miljoonaa vuotta sitten.[5] Yksi tunnetuimmista paksupäistä oli Pachycephalosaurus.

Pikafaktoja Pachycephalosauria, Tieteellinen luokittelu ...
Pachycephalosauria
Thumb
Pachycephalosaurus
Liitukausi
93–65 Ma
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Ylälahko: Dinosaurukset Dinosauria
Lahko: Linnunlantioiset Ornithischia
Alalahko: Marginocephalia
Osalahko: Pachycephalosauria
Sternberg, 1945
Ryhmät
  • Katso teksti
Katso myös

  Paksupäät (dinosaurusosalahko) Wikispeciesissä
  Paksupäät (dinosaurusosalahko) Commonsissa

Sulje

Kuvaus

Kaikki paksupäiden osalahkon lajit kävelivät kahdella jalalla. Ne olivat linnunlantioisia dinosauruksia, joiden tunnustavin piirre on niiden raskaat luukallot. Lajeilla oli hyvä hajuaisti ja kaikki lajit olivat keskikokoisia dinosauruksia, joiden ollaan arvioitu olleen noin kahden tai kolmen metrin pituisia. Niillä oli aika heikot ja pienet eturaajat.[1]

Kallot

Thumb
Pachycephalosauruksen pääkallo

Paksupäät tulivat tunnetuiksi niiden kallon yläosissa sijaitsevista paksuista kalloluista ja pienistä luisista möykyistä ja piikeistä. Joidenkin lajien kallojen paksuus oli jopa 20-23 senttimetriä.[1][3] Esimerkiksi ihmisen kallon paksuus on noin 6,3 millimetriä.[1]

Kallojen käyttäminen puskemiseen

Thumb
Eri puskemis tapoja. Ylhäältä alaspäin Pachycephalosaurus (A), Prenocephale (B), Stygimoloch (C).

Paksupäiden kallojen käyttö on ollut epäselvä, mutta niiden käyttätarkoitus uskotaan olleen osa kosintamenoja, mutta lajit ovat saattaneet käyttää niitä puskemisaseena lajitovereita vastaan kamppailtaessa parittelukumppanista tai reviiristä. Teorian tästä osoittaa eräs tutkimus, jossa havaittiin, että 20 prosentissa kalloista oli merkkejä vammoista, mutta on vielä epäselvää, että käyttivätkö ne kallojaan puskemalla niin kuin vuohet vai tähtäämällä nykyisten kirahvien tapaan kylkiin.[1]

Ravinto

Koska useat paksupäälajit olivat melko pieniä, ne söivät ruokaa läheltä maata.[6] Ne yleensä söivät ruokaa, joka oli vähintään yhden metrin korkeudella. Lajeilla oli hyvät nokat ja ne sopivat hyvin kasvien repimiseen.[1] Niillä oli pienet ja uurteiset hampaat.[6][7]

Luokittelu

Fylogenia

Kladogrammi:[2][8]

 Pachycephalosauridae 




Stegoceras




Colepiocephale



Gravitholus





Texacephale



Hanssuesia




Foraminacephale brevis




S. goodwini




S. edmontonense



S. buchholtzae







Alaskacephale



Pachycephalosaurus




Stygimoloch



Dracorex






Tylocephale



Prenocephale




Homalocephale



Goyocephale



Wannanosaurus







Lähteet

Wikiwand in your browser!

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.

Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.