Pärnu
Kaupunki Pärnumaan maakunnassa, Virossa From Wikipedia, the free encyclopedia
Pärnu (saks. Pernau) on Pärnun kaupunkiin kuuluva epäitsenäinen kaupunki Pärnumaan maakunnassa Lounais-Virossa. Kaupungin läpi virtaa Pärnunjoki. Pärnu on kesäisin vilkas turistikaupunki, mikä johtuu sen hiekkarannoista ja kylpylöistä. Pärnulla onkin Viron kesäpääkaupungin symbolinen arvonimi.[1]
| Pärnu (Pärnu linn) |
|
|---|---|
.jpg) |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Pärnu |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Viro |
| Maakunta | Pärnumaa |
| Kunta | Pärnun kaupunki |
| Hallinto | |
| – Hallinnon tyyppi | epäitsenäinen kaupunki |
| – Kaupunginjohtaja | Romek Kosenkranius |
Historiankirjoissa Pärnu mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1251. Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1721 kaupunki siirtyi Ruotsilta Venäjän keisarikunnan alaisuuteen. Kun Pärnu poistettiin Venäjän linnoitettujen kaupunkien luettelosta vuonna 1835, kaupunki alkoi nopeasti laajeta. Samalla alettiin rakentaa rannan läheisyyteen kylpyläkaupunginosaa.[2]
Ensimmäinen kylpylä Pärnuun avattiin 1800-luvun alkupuoliskolla. Sata vuotta myöhemmin kaupungista kehittyi nopeasti suosittu lomakohde. Pärnun kylpylöissä käytettävän mutahoidon kerrottiin tekevän ihmeitä iholle ja terveydelle. Mutakylvyt ovat edelleen suosittuja.[3]
Pärnusta tuli osa Viron valtiota sen itsenäistyttyä vuonna 1918. Viron itsenäisyysjulistus luettiin ensimmäisen kerran julkisesti Endla-teatterin parvekkeelta.[4] Toisen maailmansodan aikana heinäkuusta 1941 syyskuuhun 1944 kaupunki oli saksalaisten miehittämänä ja Pärnun kylpylät toimivat etulinjan sotilaiden lepo- ja virkistyspaikkoina. Neuvostoaikona Pärnun kylpylät olivat ammattiliittojen omistuksessa ja toimivat työläisten lomapaikkoina ja puna-armeijan veteraanien hoitokoteina.[5]
Pärnun nykyisen torin ja bussien laiturialueen paikalla oli kapearaiteisen rautatien Pärnun asema. Ensimmäisenä asemalta avattiin yhteys Valgaan 1896 ja seuraavana vuonna Viljandiin. Vuonna 1900 avattiin yhteys Tallinnaan Viljandin kautta, ja 1928 Pärnu sai uuden kapearaiteisen rautatien kautta suoran yhteyden Lellen kautta Tallinnaan. Välimatka lyheni 146 kilometriin. Samalla asetettiin kulkuun Tallinnan sataman ja Pärnun välille kapearaiteisen rautatien moottorivaunujuna, joka oli lajissaan maailman nopein. Nopein matka-aika oli kolme tuntia 20 minuuttia. Ennen toista maailmansotaa Pärnun keskusta oli tärkeä ratojen ja junien kohtauspaikka. Vanha asemarakennus tuhoutui sodassa, ja myöhemmin Neuvostoliiton viranomaiset siirsivät radat pois keskustasta. Esikaupunkialueelle rakennettu uusi asema oli osa Tallinna–Riika-radan kaukoliikennettä.[6][7][8]
Vuonna 1939 Pärnu jakautui neljään kaupunginosaan. Pärnujoen pohjoispuolella sijaitsi itäisempänä Rääma alev, joka oli lähinnä teollisuuskaupunginosa. Siitä länteen oli Ülejõe alev, joka oli yhdistetty kaupungin keskustaan Pärnujoen maantiesillalla. Saugajoen ja Pärnun lahden välissä oli Vana-Pärnu alev, josta johti Saugajoen ylittävä maantiesilta Ülejõe aleviin. Kaupungin keskusta oli Pärnujoen ja Pärnun lahden välisellä kannaksella. Siitä käytettiin nimeä Riia alev. Siellä sijaitsivat kaikki kaupungin tärkeimmät rakennukset, kuten Eesti Pankin paikalliskonttori, Nikolain kirkko, raatihuone, posti ja lennätin, tyttökymnaasi, poikakymnaasi, kauppakoulu, Endla-teatteri, Rannasalong, Rannahotell, Rannapaviljon, Jahtklubi sekä stadion, naisten uimalaitos ja miesten uimalaitos. Pärnujoen pohjoispuolella oli yksityisen kapearaiteisen rautatien rata Rabalta sekä Lavassaaren kuntaan että Sindiin.lähde?
Vuoden 2005 talvimyrsky nosti vedet kaupungin kaduille, ja monia rakennuksia jouduttiin evakuoimaan.[9]
Vuonna 2011 silloisessa Pärnun kaupungissa oli 39 728 asukasta, joista 33 000 (83,1 %) oli virolaisia, 5 076 (12,8 %) venäläisiä ja 1 593 (4,0 %) muita kansallisuuksia.[18]
.jpg)
Pärnu on etenkin kesällä suosittu matkakohde. Kaupunkiin houkuttelevat kylpylät, hiekkarannat ja kesätapahtumat.[3]
- Vuosina 1935–1937 rakennettu Rannahotell-hotelli on Viron funktionalismin tunnetuimpia esimerkkejä.[19]
- Pärnun raatihuone rakennettiin vuonna 1797 kauppias P. R. Harderin asuintaloksi. Vuonna 1819 talo remontoitiin linnoituspäällikön eli komendantin taloksi. Rakennuksen pääosa on puhtaasti klassinen, ja jugend-tyylisessä lisärakennuksessa on myös uusgoottilaisia ja uusbarokkilaisia vivahteita.[20]
- Ortodoksinen Katariinan kirkko on rakennettu keisarinna Katariina Suuren määräyksestä vuosina 1764–1768.
- Tallinnan portti (1675–1686) on ainoa säilynyt 1600-luvun suojavallin portti Baltian maissa. Portin vieressä on ainoa säilynyt pätkä koko kaupunkia ympäröineestä vallihaudasta, josta on vesiyhteys Pärnujokeen.
- Keskiaikaisen kaupunginmuurin 1400-luvulla rakennettu puolustus- ja vankitorni Punainen torni, joka on muurin ainoa säilynyt rakennus.
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
