Päästäiset (Soricidae) ovat pieniä samettiturkkisia nisäkkäitä, joiden kuono on pitkä ja suippo. Ne muistuttavat ulkonäöltään hiiriä, mihin viittaa niiden kansanomainen nimitys nokkahiiret. Niitä on kutsuttu myös supiaisiksi ja karjapiekoiksi.
| Päästäiset | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Eulipotyphla |
| Heimo: |
Päästäiset Soricidae G. Fischer, 1814 |
| Synonyymit | |
| Alaheimot [1] | |
|
|
| Katso myös | |
Päästäisten kuono on hyvin liikkuva, ja kaiken aikaa touhuava eläin nuuhkii sillä alinomaa ympäristöään. Päästäisten ulkokorvat ja silmät ovat hyvin pienet ja joko kokonaan tai osaksi turkin suojassa. Kupeilla on hajurauhasia, joiden erite on vahvatuoksuista.
Päästäiset ovat hyvin aktiivisia, ja niiden aineenvaihdunta on erittäin vilkas. Niinpä päästäinen voi syödä kuudessa tunnissa jopa kaksi kertaa painonsa verran. Ravinnon puutteessa se myös kuolisi nälkään alle päivässä.[2] Vilkas aineenvaihdunta ja alituinen liikkuminen aiheuttavat sen, etteivät päästäiset muutenkaan elä vanhoiksi. Varhaiskeväällä syntyneet eläimet tulevat sukukypsiksi ja voivat lisääntyä jo ensimmäisen kesänsä aikana. Ne poikaset, jotka selviytyvät talven yli, lisääntyvät seuraavana kesänä ja kuolevat yleensä saman vuoden syksyllä, siis noin puolitoistavuotiaina. Päästäisiä on vaikea tarkkailla, koska ne elävät tiheän kasvuston suojassa, kaivamissaan käytävissä tai myyrien koloissa. Suuri osa vapaana ulkoilevista kissoista pyydystää ja tappaa päästäisiä, mutta jättää saaliin syömättä päästäisen myskirauhasten erittämän pahan hajun takia.[3]
Päästäisten yksi erikoisimmista piirteistä on valtavat aivot suhteutettuna ruumiin muuhun painoon. Aikuisen päästäisen aivot painavat lajista riippuen keskimäärin kymmenesosan ruumiinpainosta. Useimpien nisäkkäiden keskuudessa tällainen suhde on harvinainen.
Päästäiset kuuluvat almikkien, kontiaisten ja siilien kanssa Eulipotyphla-lahkoon. Suuren lahkon lajeista 85 prosenttia on päästäisiä. Molekyylimallien perusteella siilit ovat päästäisten läheisempiä sukulaisia, ja niiden linjat erosivat 71–61 miljoonaa vuotta sitten. Päästäiset on aiemmin luokiteltu hyönteissyöjiin ja lahkoon Soricomorpha.[4]
Päästäisten heimo jaetaan kolmeen alaheimoon:[1] Myosoricinae, Crocidurinae (kotipäästäiset)[5] ja Soricinae (varsinaiset päästäiset).[5] Mammal Species of the World -julkaisun mukaan päästäisiin kuuluu yhteensä 26 sukua ja 376 lajia.[6]
Suomessa elävät päästäislajit
Suomessa elää kuusi päästäislajia:[7]
- Metsäpäästäinen (Sorex araneus)
- Korpipäästäinen eli mustapäästäinen (Sorex isodon)
- Idänpäästäinen (Sorex caecutiens)
- Vaivaispäästäinen (Sorex minutus)
- Kääpiöpäästäinen (Sorex minutissimus)
- Vesipäästäinen (Neomys fodiens)
Lähteet
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
