Opsiinit ovat ryhmä solukalvoon upottautuneita proteiineja, joissa on kromoforina toimiva molekyyli, jonka avulla opsiinit aistivat tietyn aallonpituuden fotoneita, kuten valoa tai UV-säteilyä. Opsiineita tunnetaan tuhansia.[1] Kromofori on kofaktori ja se riippuu opsiinista. Se voi olla retinaali tai jokin sen johdannainen, kuten 3-hydroksiretinaali, 3,4-hydroksiretinaali tai 4-hydroksiretinaali. Fotonin absorboidessaan kromoforin rakenne (isomeria) muuntuu, jolloin se saa opsiinin aiheuttamaan toimintaansa vastaavan reaktion.[2] Toiminnaltaan opsiinit ovat G-proteiinikytkentäisiä reseptoreita tai ionikanavia.[3]
Opsiinit ovat osa kaikkien eläinten näköaistia.[2] Esimerkiksi ihmisten silmien tappisoluissa on tyypillisesti 3 opsiinia, jotka vastaavat värinäöstä. Näiden geenit ovat ON1SW, OPN1MW ja OPN1LW. Näiden yhteisnimitys on fotopsiinit. Edeltävien geenien mutaatiot aiheuttavat värisokeuden eri muotoja. Ihmisten sauvasoluissa on hämäränäöstä vastaavaa rodopsiinia, jonka geeni on RHO.[4] Opsiineilla on myös muita rooleja. Eläinten silmien melanopsiinin aktivaatio saa aikaan pupillireaktion ja vähentää uni-valverytmiin osallistuvan melatoniinin eritystä. Opsiineita on eliöissä myös silmien ulkopuolella. Opsiinit saattavat joissakin eliöissä reagoida myös muihinkin ulkoisiin tekijöihin kuin vain fotoneihin. Tiettyjen opsiinien on ehdotettu osallistuvan esimerkiksi lämpöaistiin.[5]
Katso myös
Lähteet
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
