suuret kansainväliset urheilukilpailut From Wikipedia, the free encyclopedia
Olympialaiset eli olympialaiset kisat tai olympiakisat ovat suuret kansainväliset ja monilajiset urheilukilpailut. Vuodesta 1994 alkaen kisat pyritään järjestämään kahden vuoden välein niin, että kesäolympialaiset ja talviolympialaiset vuorottelevat. Tällöin yhden ns. olympiadin aikana käydään yhdet kesä- ja talvikisat. Peräkkäisten kesäolympialaisten väli on siten neljä vuotta, samoin kuin talviolympialaisten. Olympiakisat keskittyvät yhden kaupungin ympärille ja niiden pitopaikan määrää Kansainvälinen olympiakomitea.
| Olympialaiset | |
|---|---|
 Olympialippu on olympialaisten tunnus. Lipussa ovat olympiarenkaat. Renkaat suunniteltiin vuonna 1913, ja niitä käytettiin ensi kerran Antwerpenin kisoissa vuonna 1920. |
|
| Laji | useita kymmeniä lajeja |
| Perustettu | 1896 |
| Edeltäjä |
antiikin olympialaiset Zappaan olympialaiset Wenlockin olympialaiset kisat |
| Motto | Citius, altius, fortius |
| Sivusto |
olympics |
Nykyaikaisten olympialaisten juuret ovat yli 2500 vuoden takana antiikin Kreikassa, missä järjestettiin panhelleenisiä kisoja kreikkalaisten kaupunkivaltioiden välillä. Panhelleeniset kisat olivat uskonnollisia tapahtumia kreikkalaisten jumalten kunniaksi. Yksi näistä kilpailuista oli Olympiassa ylijumala Zeuksen kunniaksi järjestetyt Olympian kisat. Niistä varhaisin tunnetaan vuodelta 776 eaa., mutta siihen mennessä kisoja arvellaan järjestetyn jo vuosisatojen ajan.[1]
Olympian kisat olivat huomattavan erilaiset kuin nykyajan olympialaiset. Niiden lajimäärä oli pieni, ja kaikki osallistujat olivat kreikkalaisia miehiä, jotka kilpailivat ilman vaatteita. Vain voittajat saivat palkinnon. Nykyajan olympialaiset ovat jättimäinen, maailmanlaajuinen mediatapahtuma.[2]
Muinaisen Olympian rauniot löydettiin vuonna 1766, ja vuonna 1876 paikalla aloitettiin arkeologiset kaivaukset. Sen jälkeen kun Olympian stadion oli saatu kaivettua esiin, siitä tuli vuonna 1936 nykyaikaisten olympialaisten olympiatulen seremoniallinen sytytyspaikka. Olympiasta olympiatuli kuljetetaan soihtuviestinä kisojen pitokaupungin stadionille. Olympian stadionilla järjestettiin myös vuoden 2004 kesäolympialaisten kuulantyöntö. Stadionin lähettyvillä on nykyisin kansainvälinen olympia-akatemia ja olympialiikkeen perustajan paroni Coubertinin sydämen hautapaikka.[3]
Nykyaikaisten olympialaisten isä, paroni Pierre de Coubertin, perusti olympialiikkeen ja Kansainvälisen olympiakomitean vuonna 1894, ja toimi sen toisena puheenjohtajana. Coubertin sai ajatuksensa nykyajan olympiakisoista antiikin kisojen ohella myös 1800-luvulla järjestetyistä urheilukilpailuista, kuten englantilaisista Wenlockin olympialaisista kisoista ja kreikkalaisista Zappaan olympialaisista. Monet nykyaikaisten olympialaisten piirteistä ja tavoitteista ovat Coubertinin visioimia. Coubertin teki olympialaisista enemmän kuin pelkät urheilukilpailut, ja olympialaisessa peruskirjassa olympialaiset kuvataan yhteiskunnallisena liikkeenä ja elämänfilosofiana.[4]
Ensimmäiset nykyajan olympiakisat järjestettiin Ateenassa vuonna 1896. Ne olivat vain kesäkisat; ensimmäiset talviolympialaiset järjestettiin vasta vuonna 1924. Jokaisen kesäolympialaisvuoden tammikuu aloittaa uuden olympiadin, neljän vuoden jakson. Vuonna 1992 talviolympialaiset siirrettiin kesäolympialaisten kanssa samalta vuodelta kahta vuotta myöhemmäksi, olympiadin kolmannelle vuodelle.[5]
Vuosina 1912–1948 järjestettiin olympiakisojen yhteydessä myös olympiakisojen taidekilpailuja.[6]
Nykyaikaisiin olympialaisiin saivat alun perin osallistua vain amatöörit eli kilpailijat, jotka harjoittavat urheilua ilman taloudellisen hyödyn tavoittelua. Avery Brundagen puheenjohtajakauden jälkeen 1970-luvulta lähtien Kansainvälinen olympiakomitea alkoi suhtautua ammattilaisurheilijoihin entistä suopeammin kasvattaakseen olympialaisten taloudellista tuottoa.[7] Vuonna 1988 ammattilaisurheilijat saivat muutamaa lajia lukuun ottamatta täyden osanotto-oikeuden olympialaisiin[8].
Vuonna 1960 otettiin olympialaisten useimpiin lajeihin käyttöön karsintaraja, joka urheilijan tulee saavuttaa halutessaan osallistua kisoihin. Yleisurheilussa ja uinnissa on käytössä karsintarajat. Muissa lajeissa kisapaikat jaetaan karsintakilpailujen tai ranking-listojen perusteella. Jokaisella Kansainvälisen olympiakomitean jäsenmaalla on silti oikeus lähettää olympialaisiin yksi urheilija (kesäolympialaisiin yksi yleisurheilija ja yksi uintiurheilija), vaikka urheilija ei olisikaan selvittänyt karsintarajoja.
Useat maat boikotoivat kesäolympiakisoja vuosina 1956, 1976, 1980 ja 1984. Vuoden 1956 boikotti liittyi Unkarin kansannousuun ja Suezin kriisiin, vuoden 1976 boikotti liittyi Etelä-Afrikan rotusortoon, vuoden 1980 boikotti Neuvostoliiton Afganistanin sotaan ja vuoden 1984 boikotti oli vastatoimi vuoden 1980 boikotille. Näitä vuosia ennenkin olympiakisoissa oli koettu pienempiä boikotteja.
Olympialaisten järjestäjäkaupungin valitsee Kansainvälinen olympiakomitea. Kesä- ja talviolympialaisille on omat isäntäkomissionsa.[9]
Kisojen järjestämisestä kiinnostunut kaupunki ottaa aluksi yhteyttä oman maansa olympiakomiteaan ja pyytää siltä virallisen tuen hakuunsa. Kansallinen olympiakomitea ottaa yhteyttä Kansainväliseen olympiakomiteaan, jolta se saa tukea ja neuvontaa. Sen jälkeen kansallinen olympiakomitea voi lähettää KOK:lle virallisen kirjeen, jossa se ilmoittautuu kiinnostuneeksi osapuoleksi.[9]
KOK:n isäntäkomissio tekee KOK:n johtoryhmälle ehdotuksen vuoropuhelun aloittamisesta, jonka aikana KOK kuulee isäntäkomissiota ja isäntäkaupunkiehdokkaita. Vuoropuhelun lopuksi johtoryhmä saa isäntäkomissiolta yksityiskohtaisen raportin ja suosituksen isäntäkaupungista. Johtoryhmä ehdottaa sen pohjalta yhtä tai useampaa isäntäkaupunkia KOK:n kokoukseen, joka äänestää niistä.[9]
Vuonna 1964 Tokion olympialaisiin otti osaa hieman yli 5 000 urheilijaa, mutta vuoden 2021 Tokion olympialaisissa urheilijoiden määrä oli kasvanut 11 000:een. Olympialaisten jälkeen samassa kaupungissa järjestetään paralympialaiset. [10]
Suurin osa olympialaisten kustannuksista koostuu tapahtumapaikkojen ja vaadittavan infrastruktuurin rakentamisesta.[11]
1960-luvulta lähtien kaikki olympialaiset ovat ylittäneet hakuvaiheessa ilmoittamansa budjetin. Kesäolympialaisissa ylitys on ollut keskimäärin 213 prosenttia ja talviolympialaisissa 142 prosenttia. Kun Tokio sai olympiakisat, se ilmoitti järjestävänsä ne 5,79 miljardilla eurolla, mutta vuonna 2021 kisojen järjestäjät arvioivat kustannusten nousseen 12,5 miljardiin, ja hallituksen valvontatarkastusten mukaan summa oli todellisuudessa vähintään 21 miljardia euroa. Vuoden 1976 Montrealin kesäolympialaisten kustannukset paisuivat 720 % alkuperäisestä. Vuonna 2016 Brasilian hallitus joutui julistamaan hätätilan kattaakseen olympialaisten kustannukset, jotka paisuivat 352 prosenttia budjetoidusta. Kisojen jälkeen Rio de Janeiron olympiapaikat jäivät heitteille. Sotšin talviolympialaisten kustannukset olivat 18 miljardia euroa, ja sen lisäksi päättäjät käyttivät miljardeja esimerkiksi tiehankkeisiin, mikä nosti kokonaiskustannukset yli 40 miljardin.[10]
Kasvaneiden kustannusten takia vuoden 2024 olympialaisia hakeneista kaupungeista Hampuri, Rooma ja Budapest vetäytyivät ennen aikojaan. Vuoden 2032 kisojen järjestäjäksi on tarjolla vain yksi ehdokas.[10]
Olympialaisissa kilpailtavat lajit päättää Kansainvälinen olympiakomitea joko lajiliiton tai olympialaisten järjestelykomitean ehdotuksesta. Tokion kesäolympialaisten 2020 ohjelmassa on 33 lajiryhmää ja Pekingin talviolympialaisten 2022 ohjelmassa seitsemän.
Olympiatunnuksen muodostavat viisi toisiinsa yhdistyvää rengasta, joiden esikuva löydettiin vanhasta alttarista Olympian raunioilta. Olympiarenkaat ovat maailman tunnetuin tuotemerkki. Tunnuksen suunnitteli nykyaikaisten olympialaisten isä Pierre de Coubertin. Aluksi renkaat olivat ketjuna viisi rengasta peräkkäin, kun nykyään ne ovat kahdessa kerroksessa. Kansainvälisen Olympiakomitean mukaan olympiarenkaat kuvastavat viittä maailman maanosaa, jotka olympian henki yhdistää (renkaat yhdessä toisiinsa), sekä urheilijoita, jotka eri puolilta maailmaa kokoontuvat yhteen olympialaisten ajaksi.
Renkaiden symboliikasta on ollut myös muita tulkintoja:
Olympialipun kuusi väriä (renkaiden värit, pohjana valkoinen) edustavat maailman kansoja, sillä maailman kaikkien valtioiden lipuissa on vähintään yksi lipun väreistä.
Koska nykyaikaiset olympiakisat jatkavat antiikin kisojen perinnettä, olympiatuli sytytetään ennen kisoja auringonsäteistä Olympian lehdossa Kreikassa, josta se kuljetetaan kisapaikalle. Ensimmäinen soihtuviesti Olympiasta olympialaisten isäntäkaupunkiin järjestettiin Berliinin olympialaisten yhteydessä 1936.
Olympialaisten tunnus on Citius, altius, fortius, joka tarkoittaa nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin.
Olympiakisojen lajien kolme parasta saavat mitalin: ensimmäinen kultaisen, toinen hopeisen ja kolmas pronssisen. Kahdeksan parasta saavat kunniakirjan.[13] Jokainen olympialaisiin osallistuva urheilija saa muistomitalin.lähde?
Olympiamitali on halkaisijaltaan vähintään 6 senttimetriä ja paksuudeltaan vähintään 3 millimetriä[13]. Kultamitalin kultapitoisuus oli vuoden 2012 kesäolympiakisoissa 1,36 % eli 6 grammaa. Mitalista 93 % oli hopeaa ja 6 % kuparia. Olympialaisten kultamitalin kultapitoisuus on vähentynyt kisa kisalta, ja vielä vuosien 1904, 1908 ja 1912 olympiakisoissa mitali oli täyskultaa, tosin nykyistä pienempi.[14] Kultamitaleita jaettiin ensimmäisen kerran vuoden 1904 kesäolympiakisoissa; edellisissä kisoissa voittajat olivat saaneet kullatun pronssiplakaatin[13].
Nykyisin käytössä oleva alkuperäinen Ateenan olympialaisiin 1896 tehty olympiahymni on kreikkalaisten Spyrídon Samáraksen säveltämä ja Kostís Palamáksen sanoittama.
_by_Sandro_Halank–070.jpg)
Vuodesta 1968 alkaen on useimpia olympiakisoja varten suunniteltu oma maskotti, yleensä eläin- tai ihmishahmo. Maskotti on yleensä jollain tavalla liittynyt siihen maahan missä kisat pidetään, esim. Venäjällä Miska-karhu tai Kanadassa Amik-majava.[15]
Ensimmäinen maskotti nähtiin Grenoblen talvikisoissa vuonna 1968, missä Schuss-niminen yksijalkainen hiihtäjähahmo esiintyi kuvissa ja leluissa. Virallisen kisamaskotin tittelin sai kuitenkin vasta Münchenin vuoden 1972 kesäkisojen maskotti Waldi.
Olympiatervehdys on variaatio roomalaisesta tervehdyksestä. Olympiavariantissa oikea käsi ojennetaan ylöspäin kämmen alaspäin sormet yhdessä. Ele poikkeaa käden kulman ja suunnan suhteen, jotka ovat korkeammalle ja etuoikeammalle kuin roomalaisessa.[16][17] Tervehdys on nähtävillä 1924 ja 1936 olympialaisten virallisissa julisteissa.[18]
Olympiatervehdys on jäänyt käytöstä toisen maailmansodan jälkeen, sillä sen katsotaan muistuttavan liikaa natsitervehdystä.[19] Viimeisin käyttö oli vuoden 1948 talviolympialaisisten avausseremonioissa.[20]
Olympiavala on olympialaisten avajaisissa lausuttava juhlallinen ja rituaalinen lupaus, jonka yksi urheilija lausuu kaikkien urheilijoiden ja yksi tuomari kaikkien tuomarien puolesta.
.svg)
Tokion olympialaisissa (1964) yleisölle tarkoitettujen opasteiden sanat korvattiin piktogrammeilla, jotta liki sadasta eri maasta tulleet vieraat osaisivat suunnistaa kielieroista huolimatta. Erilaisista piktogrammijärjestelmistä tuli heti olympialaisten normaali käytäntö. Albertvillen ja Barcelonan olympialaisissa (1992) piktogrammeista tehtiin osa tapahtuman graafista ilmettä. Lillehammerissa piktogrammien kautta pyrittiin kertomaan tarinaa järjestäjämaan historiasta, ja samaan pyrittiin monissa myöhemmissä olympialaisissa.[22][23][24]
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Urheilija | Laji | Kisat | Kulta | Hopea | Pronssi | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
 Michael Phelps |
uinti | 2004–2016 | 23 | 3 | 2 | 28 |
 Larysa Latynina |
voimistelu | 1956–1964 | 9 | 5 | 4 | 18 |
 Paavo Nurmi |
yleisurheilu | 1920–1928 | 9 | 3 | 0 | 12 |
| Mark Spitz |
uinti | 1968–1972 | 9 | 1 | 1 | 11 |
| Carl Lewis |
yleisurheilu | 1984–1996 | 9 | 1 | 0 | 10 |
 Marit Bjørgen |
maastohiihto | 2002–2018 | 8 | 4 | 3 | 15 |
| Ole Einar Bjørndalen |
ampumahiihto | 1998–2014 | 8 | 4 | 1 | 13 |
| Bjørn Dæhlie |
maastohiihto | 1992–1998 | 8 | 4 | 0 | 12 |
 Birgit Fischer |
melonta | 1980–2004 | 8 | 4 | 0 | 12 |
 Sawao Katō |
voimistelu | 1968–1976 | 8 | 3 | 1 | 12 |
| Jennifer Thompson |
uinti | 1992–2004 | 8 | 3 | 1 | 12 |
| Matt Biondi |
uinti | 1984–1992 | 8 | 2 | 1 | 11 |
| Ray Ewry* |
yleisurheilu | 1900–1908 | 8 (10) | 0 | 0 | 8 (10) |
 Usain Bolt |
yleisurheilu | 2008–2016 | 8 | 0 | 0 | 8 |
* Ray Ewryn mitalien määrä riippuu siitä, lasketaanko vuoden 1906 kesäolympialaisten (välikisat) mitaleja mukaan.
| Urheilija | Laji | Kisat | Kulta | Hopea | Pronssi | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Michael Phelps |
uinti | 2004–2016 | 23 | 3 | 2 | 28 |
| Larisa Latynina |
voimistelu | 1956–1964 | 9 | 5 | 4 | 18 |
| Marit Bjørgen |
maastohiihto | 2002–2018 | 8 | 4 | 3 | 15 |
| Nikolai Andrianov |
voimistelu | 1972–1980 | 7 | 5 | 3 | 15 |
| Ole Einar Bjørndalen |
ampumahiihto | 1998–2014 | 8 | 4 | 1 | 13 |
| Boris Šahlin |
voimistelu | 1956–1964 | 7 | 4 | 2 | 13 |
 Edoardo Mangiarotti |
miekkailu | 1936–1960 | 6 | 5 | 2 | 13 |
| Takashi Ono |
voimistelu | 1952–1964 | 5 | 4 | 4 | 13 |
| Paavo Nurmi |
yleisurheilu | 1920–1928 | 9 | 3 | 0 | 12 |
| Birgit Fischer |
melonta | 1980–2004 | 8 | 4 | 0 | 12 |
| Bjørn Dæhlie |
maastohiihto | 1992–1998 | 8 | 4 | 0 | 12 |
| Sawao Katō |
voimistelu | 1968–1976 | 8 | 3 | 1 | 12 |
| Jennifer Thompson |
uinti | 1992–2004 | 8 | 3 | 1 | 12 |
| Isabell Werth |
kouluratsastus | 1992–2020 | 7 | 5 | 0 | 12 |
| Ryan Lochte |
uinti | 2004–2016 | 6 | 3 | 3 | 12 |
| Dara Torres |
uinti | 1984–2008 | 4 | 4 | 4 | 12 |
 Aleksei Nemov |
voimistelu | 1996–2000 | 4 | 2 | 6 | 12 |
| Urheilija | Laji | Vuosi | Kulta |
|---|---|---|---|
| Michael Phelps |
uinti | 2008 | 8 |
| Mark Spitz |
uinti | 1972 | 7 |
 Kristin Otto |
uinti | 1988 | 6 |
 Vitali Štšerbo |
voimistelu | 1992 | 6 |
| Michael Phelps |
uinti | 2004 | 6 |
| Anton Heida |
voimistelu | 1904 | 5 |
| Willis Lee |
ammunta | 1920 | 5 |
 Nedo Nadi |
miekkailu | 1920 | 5 |
| Paavo Nurmi |
yleisurheilu | 1924 | 5 |
| Eric Heiden |
pikaluistelu | 1980 | 5 |
| Matt Biondi |
uinti | 1988 | 5 |
| Michael Phelps |
uinti | 2016 | 5 |
| Urheilija | Laji | Vuodet | Kisat (lkm) |
|---|---|---|---|
 Aladár Gerevich |
miekkailu | 1932–1960 | 6 |
 Steve Redgrave |
soutu | 1984–2000 | 5 |
| Pál Kovács |
miekkailu | 1936–1960 | 5 |
Gerevichin ja Kovácsin saavutukset tekee ainutlaatuisiksi se, että heiltä jäivät väliin kahdet kisat toisen maailmansodan takia.
| Urheilija | Laji | Kisat | Kulta | Hopea | Pronssi | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Michael Phelps |
uinti | 2008 | 8 | 0 | 0 | 8 |
| Michael Phelps |
uinti | 2004 | 6 | 0 | 2 | 8 |
| Aleksandr Ditjatin |
voimistelu | 1980 | 3 | 4 | 1 | 8 |
Miehet:
Naiset:
Miehet:
Naiset:
Miehet:
Naiset:
Miehet:
Naiset:
Miehet:
Naiset:
Miehet:
Naiset:
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
