Software Finland

Software Finland ry (entinen Ohjelmisto- ja ebusiness ry ja Ohjelmistoyrittäjät ry) on sitoutumaton yritysjohdon yhteisö, liiketoiminnan kehittäjä ja toimialavaikuttaja. Vuonna 1993 perustetun yhdistyksen jäseninä on noin 600 ohjelmistoyritystä ja alan keskeistä johtajaa.^[1]

Software Finland ry
Perustettu	1993
Toimitusjohtaja	Rasmus Roiha
Puheenjohtaja	Taija Engman
Aiheesta muualla
Sivusto
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Software Finland ry järjestää jäsenilleen vuosittain noin 30 erilaista koulutustilaisuutta ja verkostoitumistapahtumaa, ja tarjoaa jäsenilleen palveluja oman yrityksen kehittämisen ja kasvattamisen tueksi. Yhdistyksen jäsenenä on myös mahdollisuus vaikuttaa kotimaiseen ohjelmistoalan kehittymiseen. Yhdistyksen perustajajäseniin kuuluu muun muassa Nokian ja F-Securen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa. Yhdistyksen toimitusjohtaja on Rasmus Roiha ja hallituksen puheenjohtajana toimii Taija Engman^[2].

Software Finland ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roihalla on pitkä kokemus ohjelmistoalalta. Hän on kolmannen sukupolven yrittäjä, joka on toiminut yrittäjänä ICT-alalla jo vuodesta 1998 alkaen. Sarjayrittäjäksikin kutsuttu Roiha on ollut mukana perustamassa sekä kehittämässä useita ohjelmistoalan yrityksiä ja hänellä on kokemusta muun muassa nopeasta kasvusta, kansainvälistymisestä, yrityskaupoista sekä liiketoimintamallin muutoksista.^[3] Roiha on antanut ohjelmistoyrittäjyydelle kasvot ja hänet on noteerattu useampana vuotena Tivin Suomen 100 IT- vaikuttajalistalla. Vuonna 2016 Roiha nimettiin vuoden Tivi-vaikuttajaksi merkittävän työnsä ansiosta.^[4]

Mimmit koodaa -ohjelma

Mimmit koodaa on Software Finland ry:n valtakunnallinen ohjelma, joka järjestää IT-alan koulutusta ja tukee naisten työllistymistä teknologia-aloille.^[5] Ohjelman tavoitteena on ohjelmistoalan osaajapulan helpottaminen, ohjelmistokehitykseen liittyvien haitallisten mielikuvien muuttaminen sekä tasa-arvon lisääminen. Ohjelma käynnistyi vuonna 2018 ja se on kasvanut yli 12 000 naisen aktiiviseksi yhteisöksi.^[6]

Mimmit koodaa -ohjelma ja sen vetäjä Milja Köpsi on palkittu useaan otteeseen työstään alan tasa-arvon ja monimuotoisuuden edistämisestä.^[7] Köpsi on ollut Tivin 100-vaikuttajaa listalla vuodesta 2019 lähtien.^[8] Vuonna 2019 Mimmit Euroopan Talous- ja sosiaalikomitea palkitsi Mimmit koodaa -ohjelman EU:n tasa-arvopalkinnolla.^[9] Vuonna 2024 Mimmit koodaa -ohjelma palkittiin Plan Suomen historian ensimmäisellä tyttöpalkinnolla.^[10]

Köpsi on toiminut aiemmin matkabloggaajana Iltalehdessä ja kirjoittanut muun muassa Opas Roomaan -oppaan^[11]. Tekemästään työstä hän sai vuonna 2019 Ordine della Stella d’Italia -kunniamerkin, jonka myönsi Italian presidentti Mattarella.

SaaS Finland -ohjelma

SaaS Finland -logo.

SaaS Finland on Software Finland ry:n ohjelma, jonka tarkoituksena on edistää suomalaista SaaS-osaamista.^[12] SaaS Finland kokoaa yhteen alan yrittäjät, perustajat ja muut kasvun tekijät jakamaan kokemuksia ja oppimaan toisiltaan. SaaS Finlandin alla toimiva SaaS-klubi tarjoaa tapahtumia ja koulutuksia nimenomaan SaaS-yritysten tarpeisiin.^[13]

SaaS tulee sanasta Software-as-a-Service, joka tarkoittaa ohjelmiston tarjoamista palveluna. Käytännössä toimittaja vastaa ohjelmistosta (pyörittäminen, palvelimet, tietoturva, jne), josta asiakas maksaa käytön mukaan. Suomessa SaaS:ista käytetään myös sanaa pilviohjelmisto. Lisäksi voidaan puhua myös pilvipalvelusta, joka kuitenkin käytännössä pitää sisällään enemmän kuin pelkästään SaaS-ohjelmistoja.^[14]

Vuoden ohjelmistoyrittäjä -palkinto

Software Finland ry palkitsee vuosittain menestyneen ohjelmistoyrittäjän, joka on esimerkillään edistänyt suomalaisen ohjelmistoteollisuuden kasvua ja toiminut innoittajana yrittäjävetoiselle kehitykselle. Vuoden ohjelmistoyrittäjiä ovat:

• F-Secure Oyj, Risto Siilasmaa, 1999
• Distocraft Oy, Pekka Ruusunen, 2000
• NetHawk Oy, Heikki Oukka, 2001
• Proha Oyj, Pekka Pere, 2002
• MySQL, Michael Widenius, 2003
• Flander Oy / Symbio, Mika Heikinheimo, 2004
• Hybrid Graphics, Mikael Honkavaara, 2005
• Cidercone Oy, Tuomas Kohila, 2006
• Basware Oyj tiimi, 2008
• Snoobi Oy, Pekka Koskinen, 2009
• Solita Oy, Heikki Halme, 2010
• Innofactor Oyj, Sami Ensio, 2011
• Supercell Oy, tiimi, 2013^[15]
• Siili Solutions Oyj, Seppo Kuula, 2014^[16]
• M-Files Oy, Antti Nivala, 2015^[17]
• Basemark Oy, Tero Sarkkinen, 2016^[18]
• Smartly.io Solutions, Kristo Ovaska, 2018^[19]
• Nitor, Matti Vilmi, 2019^[20]
• Unikie, Esko Mertsalmi, 2020^[21]
• Sievo, Sammeli Sammalkorpi, 2021^[22]
• Nordhealth, Janne Huttunen, 2022^[23]
• Cadmatic Oy, Jukka Rantala, 2023^[24]
• RELEX Solutions, Johanna Småros, Michael Falck ja Mikko Kärkkäinen, 2024^[25]

Vuoden digipalvelu -palkinto

Software Finland on jakanut Vuoden digipalvelu -palkintoa vuodesta 2019 lähtien. Palkinto myönnetään merkittävälle kansalliselle palvelulle, joka on vaikuttanut positiivisesti suomalaiseen yhteiskuntaan ja/tai kansalaisten elämään. Palkinnon ovat saaneet:

• Ukko.fi, Ukko Kumpulainen, 2019^[26]
• Yousician, Christian Thür, 2020^[27]
• We Encourage, Anna Juusela, 2021^[28]
• Lupapiste, Cloudpermit, Jan Pawli, 2022^[29]
• Yle Areena, Tanja Iikkanen, 2023^[30]
• Verohallinnon digitaaliset kansalaispalvelut, Joonas Jarva, 2024^[31]

Yhdistyksen toimintaa listattuna

Software Finland ry:n tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuksia kokemusten jakamiseen vertaisten kanssa sekä osaamisen kehittämiseen yhdessä alan johtavien asiantuntijoiden kanssa.^[32] Mimmit koodaa -ohjelman ja Saas Finland -ohjelman lisäksi yhdistys tarjoaa jäsenilleen seuraavia palveluita:

• AI-klubi
• HR-klubi
• Executive Club
• Johtoryhmä-klubi alan johtajanaisille
• GDPR-koulutusohjelma EU:n tietosuoja-asetuksesta
• Sustainability with Software Finland –vastuullisuusohjelma
• Koodikummi-ohjelma
• Koulutukset ja tapahtumat
• Materiaalipankki
• IT2022-sopimusehdot etuhintaan
• Vakuutusedut

Jäsenmäärän kehitys

Yhdistyksen kokonaisjäsenmäärä on kasvussa. Jäsentapahtumat ovat kasvaneet toimialan verkottumistilaisuuksiksi, joissa kokoontuu verkostoitumaan sekä kehittämään osaamistaan (tilaisuuden luonteesta riippuen) noin 30–200 alan yrittäjää ja yritysjohtajaa. Tapahtumiin voi osallistua myös muiden toimialojen edustajia, jotka haluavat oppia lisää ohjelmistokehityksestä.

Ohjelmistoalan kehitys viime vuosikymmeninä

Software Finland ry tekee muun muassa Jyväskylän yliopiston kanssa tutkimusta alan kehityksestä. Vuosittaisissa ohjelmistoyrityskartoituksissa^[33] analysoidaan ohjelmistoliiketoiminnan nykytilaa Suomessa perustuen julkisesti saatavilla oleviin tiedonlähteisiin ja kyselytutkimukseen. Ohjelmistoyrityskartoitusta on tehty vuodesta 1997 alkaen ja keskimääräinen vuosittainen alan kasvu on ollut 7–8 prosenttia. Negatiivisen kasvun vuosia on ollut hyvin harvoin, viimeksi vuonna 2009.

Vuoden 2017 kartoituksessa Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunnan kanssa keskityttiin erityisesti ohjelmistoalan työllisyystilanteen selvittämiseen. Kyselytutkimus sai yhteensä 486 vastausta ja tuloksien mukaan ohjelmisto- ja IT-palveluala kasvoi 5,9 prosenttia vuonna 2016. Vastaavasti Tilastokeskuksen luvuissa kasvu päättyi. Ero johtuu siitä, että Tilastokeskuksen luvuissa on mukana peliyhtiö Supercell, jonka iso kahden miljardin euron liikevaihto ei enää kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Ilman Supercelliä kasvuvauhti olisi ollut 7,1 prosenttia. Kasvua tapahtui pienissä, keskisuurissa ja suurissa ohjelmistoyrityksissä. Kasvua tukivat myös erilaisten rahoitusvaihtoehtojen lisääntyminen ja yhä useamman ohjelmistoalan yrityksen kansainvälistyminen. Samaan aikaan osalla yrityksistä kasvua jarruttivat riskinottohalun puute sekä alalla oleva työvoimapula.

Vuonna 2018 valmistuneessa tutkimuksessa^[34] Jyväskylän yliopiston kanssa selvitettiin 99 ohjelmistoyrityksen liiketoiminnan kehittämisen päälinjoja, kehittämisen haasteita, muutoksen suuntaa ja IT-alan trendien vaikutusta liiketoiminnan kehittämiseen. Tutkimuksen ja Tilastokeskuksen lukujen mukaan ohjelmistoyritysten liikevaihdon kasvu kiihtyi entisestään ja oli jo 11,3 % (1,5 mrd €). Tutkimuksen mukaan lähes 69 % vastaajista totesi liiketoiminnan kehittämisen suuntautuvan nykyisen liiketoiminnan kasvattamiseen. Tutkimuksessa myös todettiin, että ala kasvaa vuosittain yli 10 % ja uusia korkeakoulututkinnon suorittaneita tulee alalle vain 2 % verran, eli näin ollen suurimmalta osalta uudesta työvoimasta puuttuu ICT-alan korkeakoulututkinto. Yrityksillä osaajapula onkin suurempi kuin työntekijäpula.

Vuonna 2020 toteutettiin Sykemittari keväällä ja syksyllä^[35]. Samalla koettiin selkeästi kaikkien aikojen muutos vuoden sisällä. Kun ohjelmistoalan tilannetta mitattiin keväällä pahimman koronakurimuksen keskellä, lähes yhtä moni yritys koki olevansa vaikeuksissa ja kasvussa. Kasvun odotus muuttui syksyllä 2020 selkeästi positiivisempaan suuntaan, kun liki 70 % yrityksistä näki kasvua tulevan jonkin verran tai huomattavasti (vastaava luku keväällä 42 %). Syksyllä myös 52 % yrityksistä arveli henkilöstömääränsä kasvavan jonkin verran tai huomattavasti, kun vastaava luku oli keväällä 38 %. Lukuihin arvellaan vaikuttaneen kevään varovaisuuden väistyminen syksyyn mennessä.

Vuonna 2022 valmistunut Ohjelmistoyrityskartoitus, joka toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän ja Vaasan yliopistojen kanssa, kuvaa alan kasvua ja etenkin SaaS-sektorin viimeaikaista kehitystä.^[36] Tutkimuksen mukaan 56 % SaaS-yrityksistä ennakoi kasvua. Yllättävä löydös tutkimuksessa oli, ettei yrityksen koko tai liikevaihto lisää tai poista vientihalukkuutta vaan yritykset tekevät kansainvälistä kauppaa yhtä paljon koosta riippumatta. Mikroyritykset yllättivät positiivisesti vientikyvykkyydellään ja melkein puolet paljon vievistä yrityksistä olivat kooltaan alle 10 henkilöä.