Nils Månsson Grabbe (k. 1549 Karjaa) oli suomalainen sotapäällikkö ja linnanvouti. Häntä pidetään ensimmäisenä suomalaisena sissisodan kävijänä.[1]
Grabbe kuului suomalaiseen rälssisukuun, joka oli lähtöisin Karjaalta. Hänen vanhempansa olivat Måns Andersinpoika Grabbe ja Beata Andersintytär Boije af Gennäs.[1] Grabbe oli uskollinen Kustaa Vaasan tukija. Hän kävi joukkoineen sissisotaa Suomeen lähetettyjä tanskalaisia vastaan Ruotsin vapaussodan aikana vuosina 1521–1523. Grabbe ahdisti amiraali Søren Norbyn joukkoja ensin Kokemäenkartanon sekä myöhemmin Raaseporin linnan ja Porvoon ympäristössä, peräytyen lopulta Suomenlahden etelärannalle. Syksyllä 1523 Grabbe johti Viipurin linnan piiritystä.[2] Vapaussodan päätyttyä Kustaa Vaasa palkitsi Grabben tekemällä hänestä Raaseporin linnanvoudin, missä tehtävässä hän toimi vuodet 1524–1526 ja 1530–1534. Kreivisodan aikana vuonna 1534 Grabbe ja Erik Fleming kukistivat Kustaa Vaasan pyynnöstä kapinalliseksi ryhtyneen Viipurin linnanvoudin, Hoijan kreivi Juhanan. Vallattuaan Viipurin he jakoivat aluksi linnanvoudin tehtävän keskenään. Vuodesta 1535 Grabbe oli yksinään Viipurin linnan päällikkönä. Kustaa Vaasa erotti hänet vuonna 1545, koska hän oli omavaltaisesti pidättänyt Viipurissa Venäjän diplomaattisia lähettiläitä ja takavarikoinut venäläisten kauppatavaroita, vaikka kuningas halusi säilyttää rauhan itärajalla.[1]
Grabbe sai vuonna 1530 läänityksekseen Vihdin pitäjän ja Nurmen tilan Viipurin pitäjässä. Hän kuoli isänsä rakennuttamassa Grabbackan linnassa Karjaalla vuonna 1549.[1]
Santeri Ivalo kirjoitti Grabbesta osin perimätietoon pohjautuvan minielämäkerran, joka julkaistiin kokoomateoksessa Suomalaisia sankareita I.[3] Tekstissään Ivalo on korvannut etunimen Nils suomalaisella muodolla Niilo. Hän kertoo Grabben suvun sammuneen, koska Nils Grabbella oli vain yksi tytär, jonka hän naitti ystävälleen Erik Axelsson Stålarmille. Grabben suvun voidaan siis sanoa sulautuneen Stålarm-sukuun.[4]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
