Utah Jazz on yhdysvaltalainen koripallojoukkue, joka pelaa NBA:ssa. Jazz pelaa Läntisessä konferenssissa, Luoteisessa divisioonassa.
| Utah Jazz | |
|---|---|
 |
|
| Konferenssi | Läntinen |
| Divisioona | Luoteinen |
| Perustettu | 1974 |
| Historia |
New Orleans Jazz 1974–1979 Utah Jazz 1979– |
| Areena | Vivint Arena |
| Kotipaikka | Salt Lake City, Utah |
| Värit | |
| Omistaja(t) | Larry H. Millerin perilliset |
| Toimitusjohtaja | Justin Zanik |
| Päävalmentaja | Will Hardy |
| Yhteistyöseura | Salt Lake City Stars |
| Mestaruudet | 0 |
| Konferenssin mestaruudet | 2 (1997, 1998) |
| Divisioonan mestaruudet | 9 (1984, 1989, 1992, 1997, 1998, 2000, 2007, 2008, 2017) |
| Kotisivu | https://www.nba.com/jazz |
Historia
Vuonna 1974 perustettiin New Orleansiin NBA:n silloinen 18. joukkue nimeltään New Orleans Jazz. Joukkueen historian ensimmäinen pelaaja oli Pete Maravich. Jazzin ensimmäinen kausi olisi voinut sujua paremminkin, se voitti 82 pelistään vain 23. Joukkueen paras pistemies oli odotetusti Maravich. Seuraavina vuosina Jazz paransi tasaisesti otteitaan, mutta surkean (vain 26 voittoa/82 ottelua) kauden 1978–1979 jälkeen Jazz myytiin New Orleansista Utahin osavaltioon, Salt Lake Cityn kaupunkiin.
Jazzin elämä uudessa ympäristössä ei alkanut paljon paremmin kuin se oli päättynyt New Orleansissa, voittoja tuli vain kaksi enemmän kuin edelliskaudella. Seuraavillakin kausilla Jazz oli liigan huonoimpia seuroja. Mutta vihdoin, kaudella 1983–1984, utahilaiset selvisivät ensimmäistä kertaa seuran historiassa pudotuspeleihin. Ensimmäisellä kierroksella Jazz pudotti Denver Nuggetsin jatkosta, mutta hävisi seuraavana Phoenix Sunsille. Vuodesta 1984 muistiin jää pelintekijälegenda John Stocktonin varaaminen numerolla 16 kesän varaustilanteessa. Seuraavana kesänä Jazz varasi miehen nimeltä Karl Malone varausnumerolla 13.
Malonen ja Stocktonin johtama kulta-aika
Kaudella 1986–1987 Utah myi joukkueensa pitkäaikaisen tähtipelaajan Adrian Dantleyn Detroit Pistonsiin. Mutta kaksi uutta tähteä oli jo syttymässä, John Stockton ja Karl "the Mailman" Malone. 1980-luvun lopussa kaksikko alkoi saada koripalloilevan maailman huomiota itseensä enenevässä määrin. Kaudella 1993–1994 Jazz eteni jo konferenssifinaaliin, mutta sen materiaali ei ollut tarpeeksi leveä, jotta se olisi voinut taistella mestaruudesta. Finaalipaikan Jazz saavutti lopulta vuonna 1997, mutta edes Malone, Stockton, Bryon Russell ja Greg Ostertag eivät pystyneet pysäyttämään Chicago Bullsia ja Michael Jordania. Seuraavalla kaudella Jazz esitti vielä kerran jo ikääntyvällä joukkueella loistokoripalloa ja Jazz eteni jälleen finaaliin, jälleen Chicagoa vastaan. Kuudes finaali oli järkyttävä Jazzin kannattajille. Utah johti peliä kolmella pisteellä viimeisellä minuutilla. Sitten tuli Michael Jordan, teki kaksi koria, joista pelin ja mestaruuden ratkaisseen vain viisi sekuntia ennen ottelun loppua. Vuonna 1999 Jazz putosi konferenssifinaaleissa ja vuosituhannen viimeinen kausi päättyi jo toisella kierroksella. Malonen ja Stocktonin aika oli lopussa.
2000-luku, Jazzin uudet ratkaisijat
Malone ja Stockton jatkoivat Jazzissa aina kauteen 2002–2003 asti mutta aika oli jo ajanut kaksikon ohi. Kauden jälkeen Stockton lopetti uransa ja Malone lähti hakemaan mestaruutta Los Angeles Lakersin unelmajoukkueesta. Jazzin uuden tulemisen tukipilareina pidettiin venäläistä Andrei Kirilenkoa, turkkilaista Mehmet Okuria ja yhdysvaltalaista Carlos Boozeria. Jazz on 2000-luvulla päässyt konferenssifinaaleihin vain kerran, kaudella 2006–2007, jolloin joukkueessa pelasivat Kirilenkon, Okurin ja Boozerin lisäksi muun muassa Deron Williams sekä vain yhden kauden joukkueessa viettänyt Derek Fisher[1].
Menestys kausittain 2000-luvulla
| Kausi | Voitot | Tappiot | Voittoprosentti | Valmentaja | Pudotuspelit |
|---|---|---|---|---|---|
| 1999–2000 | 55 | 27 | 67,1 | Jerry Sloan | 2. kierros |
| 2000–2001 | 53 | 29 | 64,6 | Jerry Sloan | 1. kierros |
| 2001–2002 | 44 | 38 | 53,7 | Jerry Sloan | 1. kierros |
| 2002–2003 | 47 | 35 | 57,3 | Jerry Sloan | 1. kierros |
| 2003–2004 | 42 | 40 | 51,2 | Jerry Sloan | – |
| 2004–2005 | 26 | 56 | 31,7 | Jerry Sloan | – |
| 2005–2006 | 41 | 41 | 50,0 | Jerry Sloan | – |
| 2006–2007 | 51 | 31 | 62,2 | Jerry Sloan | Konferenssifinaalit |
| 2007–2008 | 54 | 28 | 65,9 | Jerry Sloan | 2. kierros |
| 2008–2009 | 48 | 34 | 58,5 | Jerry Sloan | 1. kierros |
| 2009–2010 | 53 | 29 | 64,6 | Jerry Sloan | 2. kierros |
| 2010–2011 | 39 | 43 | 47,6 | Jerry Sloan, Tyrone Corbin | – |
| 2011–2012 | 36 | 30 | 54,5 | Tyrone Corbin | 1. kierros |
| 2012–2013 | 43 | 39 | 52,4 | Tyrone Corbin | – |
| 2013–2014 | 25 | 57 | 30,5 | Tyrone Corbin | – |
| 2014–2015 | 38 | 44 | 46,3 | Quin Snyder | – |
| 2015–2016 | 40 | 42 | 48,8 | Quin Snyder | – |
| 2016–2017 | 51 | 31 | 62,2 | Quin Snyder | 2. kierros |
| 2017–2018 | 48 | 34 | 58,5 | Quin Snyder | 2. kierros |
| 2018–2019 | 50 | 32 | 61,0 | Quin Snyder | 1. kierros |
| 2019–2020 | 44 | 28 | 61,1 | Quin Snyder | 1. kierros |
| 2020–2021 | 52 | 20 | 72,2 | Quin Snyder | 2. kierros |
| 2021–2022 | 49 | 33 | 59,8 | Quin Snyder | 1. kierros |
Lähteet
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
