hyönteislaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Naurisperhonen (Pieris rapae) on keskikokoinen kaaliperhosten (Pieridae) heimoon kuuluva päiväperhonen.
| Naurisperhonen | |
|---|---|
 Koiras |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Päiväperhoset Papilionoidea |
| Heimo: | Kaaliperhoset Pieridae |
| Suku: | Pieris |
| Laji: | rapae |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Pieris rapae |
|
| Katso myös | |
Naurisperhosen koiraan siipien yläpinnan pääväri on valkoinen. Koiraalla on etusiiven yläpinnan keskellä yksi musta täplä sekä kärkitäplä, joka ulottuu noin kolmannekseen siiven ulkoreunan pituudesta. Naaraan siipien yläpinnan pääväri on kellertävään vivahtava, siipien tyvessä on harmaata kehnää. Etusiiven yläpinnalla on kaksi mustaa täplää. Siipisuonet erottuvat siiven yläpinnalla vain heikosti. Takasiiven alapinta on väriltään vaaleankeltainen. Erotuksena yleisemmästä lanttuperhosesta naurisperhosen takasiipien alapinnalla siipisuonten kohdalla ei ole vihertävää väriä. Siipien kärkiväli on 38–50 mm. Koiras on naarasta suurempi.
Toukka on väriltään kellertävänvihertävä.
Levinneisyysalue käsittää Euroopan, Pohjois-Afrikan ja Aasian Japaniin saakka. Laji on levinnyt ihmisen mukana myös Pohjois-Amerikkaan, Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Esiintymisalue vaihtelee vaellusten myötä, pohjoisosissa sitä tavataan vain satunnaisena vaeltajana. Suomessa naurisperhosella ei ole vakituista kantaa, ainoastaan lauhoina talvina sen on todettu pystyneen talvehtimaan maan eteläosissa. Se on Suomessa melko harvinainen ja tavataan yleensä yksitellen. Vaeltavia yksilöitä tavataan Etelä-Suomessa lähes vuosittain, Keski-Suomesta pohjoiseen satunnaisesti.
Naurisperhosella on yleensä kaksi sukupolvea. Ensimmäisen sukupolven lentoaika on levinneisyysalueen eteläosissa maaliskuusta alkaen, pohjoisessa toukokuusta alkaen. Ensimmäiset vaeltavat yksilöt on tavattu Suomessa yleensä toukokuun lopulla, satunnaisesti aikaisemminkin. Toisen sukupolven yksilöitä on havaittu heinä- ja elokuussa, jolloin myös Suomessa kehittyneet yksilöt lentävät. Myöhemmin syksyllä voidaan havaita vielä myöhäisiä toisen sukupolven yksilöitä tai vähälukuista kolmatta sukupolvea.
Naurisperhosen elinympäristöä ovat niityt, peltoaukeat ja puutarhat. Naurisperhonen talvehtii kotelona.
Toukan ravintokasveja ovat monet ristikukkaiskasvit, kuten kaalit (Brassica), peltokanankaali (Barbarea vulgaris), kilpiruohot (Alyssum), illakko (Hesperis matronalis), tuoksuresedat (Reseda), intiankrassit (Tropaeolum) ja tupakat (Nicotiana).
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
